– Einojuhani Rautavaara oli Jean Sibeliuksen jälkeen merkittävin säveltäjämme. Nykypolvi on hänelle todella paljosta kiitollinen, kuvailee Radion sinfoniakorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu.
Kun Jean Sibeliuksen (1986-1957) sävellystyö hiipui jo paljon ennen kuolemaansa ennen sotia, tästä seurasi tilanne, jota Hannu Lintu luonnehtii melko pitkäksi tyhjiöksi. Tilalle kasvoi sitten Einojuhani Rautavaara (1928-2016), joka aloitti säveltämisen alle 20-vuotiaana 1940-luvun lopulla.
Rautavaaran sävellystyö jatkui viimeisiin elinvuosiinsa saakka. Hänestä kasvoi Sibeliuksen jälkeen merkittävin ja esitetyin kansainvälinen säveltäjämme, jonka teokset soivat jatkuvasti ympäri maailmaa.
Rautavaavara sävelsi kahdensan sinfoniaa ja seitsemän oopperaa, joista viimeinenkin, Rasputin, vuonna 2003, oli arvostelu- ja yleisömenestys.
Sävelet tulevat toisesta maailmasta
Aivan samoin kuin Sibelius, Rautavaara totesi, että melodiat ja teemat alkavat soida hänessä. Ne vain heräävät, koska ne tulevat jostain muualta kuin hänestä itsestään – "toisesta maailmasta".
Hän tunnusti olevansa hyvinkin kiihkeästi sävellystyöhönsä sitoutunut, ellei peräti maaninen.
– Minulla ei ole elämää ilman säveltämistä, hän sanoi.
Mutta luominen ei ole helppoa, hän myös totesi MTV:n uutisten 80-vuotishaastattelussa vuonna 2008.
– Ei tämä ole mitään "siitä vaan, sanoi Tsaikovsky -hommaa". Tämä on raskasta työtä, jota ei jaksa, jos ei ole fanaattinen. Mutta tämä on ainoa elämäntyyli, joka on minulle tärkeää.
Perään hän lisäsi, että yhtä tärkeää on myös rakkaus vaimoon.
"Tarvitsen kuoleman läheisyyttä"
Rautavaaraa sai vakavan sairauskohtauksen 2000-luvun alussa, mutta nousi siitä taas uuteen hengen paloon.
Hän vain totesi topimumisensa jälkeen, että "kuoleman läheisyys on vastakohta tälle täydelliselle elämänvaiheelle, jota elän."
87-vuotiaana kuollut Einojuhani Rautavaara teki myös merkittävän työn Sibelius-Akatemian sävellystyön lehtorina ja professorina.
Katso myös uutisjuttu Rautavaarasta vuodelta 2008:
2:32
