Ylikonstaapeli Seppo Tompuri kertoo kameratolppien aiheuttavan paljon hankalaa haitariliikettä. Liikenneviraston mukaan automaattinen liikennevalvonta taas on osoittautunut tehokkaaksi. Asiasta kertoi Yle verkkosivuillaan.
Liikenteen parissa 36 vuotta työskennelleen ylikonstaapeli Seppo Tompurin mukaan nopeutta valvovat kameratolpat aiheuttavat huomattavan paljon hankalaa haitariliikettä. Kun tolpan kohdalla jarrutetaan voimakkaasti, joutuvat myös perässä tulevat jarruttamaan.
– On ammattitaidotonta jarrutella tolppiin. Pitäisi pystyä ajamaan ennakoiden, mitä on tulossa eikä pelätä seuraamuksia, ylikonstaapeli Seppo Tompuri toteaa Ylelle.
Liikenneviraston liikenneturvallisuuspäällikkö Auli Forsbergin mukaan tutkimus sekä kokemus ovat osoittaneet automaattisen liikennevalvonnan olevan tehokas keino, vaikka kameratolpat aiheuttavatkin välillä haitariliikettä.
– On meilläkin peiliin katsominen siinä suhteessa, miten hyvin nopeusrajoitukset on osoitettu tieosuuksilla ja olisiko tarve laittaa toistomerkkejä, jotta tienkäyttäjät pysyisivät paremmin perillä voimassaolevasta nopeusrajoituksesta, Forsberg kertoo Ylelle.
Tompurin mielestä yksi keino turhan jarruttelun välttämiseksi olisi tiehen ennen tolppaa maalattu käytössä oleva nopeusrajoitus. Hänen mielestään kameratolpat vähentävät ylinopeuksia vain tolppien kohdalla.
Forsbergin mielestä taas idea tiehen maalatuista nopeusrajoitusmerkinnöistä ei toimisi Suomen vaihtelevissa olosuhteissa.
Lisäksi Tompurin mielestä autoilijat voisivat aivan hyvin ajaa koko ajan 10 km/h:n ylinopeutta, jotta tolppakamera ei räpsisi kuvia niin tiheään.
Forsbergin mielestä Tompurin mielipide on yllättävä.
– Tienkäyttäjällä on oikeus valita nopeus, niin että hän kykenee hallitsemaan ja pysäyttämään ajoneuvon. Minä en kehottaisi ajamaan jatkuvaa ylinopeutta, Forsberg kommentoi Ylelle.
Lähde: Yle
2:00
