Turun yliopiston aloittama kotouttamistyö turvapaikanhakijoiden keskuudessa on jatkunut muutaman kuukauden ajan. Työ alkoi syksyllä ja jatkuu yhä eri puolilla Varsinais-Suomea.
Alun 350:stä vapaaehtoisesta sata työskentelee yhä aktiivisesti vastaanottokeskuksissa kotouttamisen edistämiseksi. Kotouttamistyötä on takana nyt nelisen kuukautta, kertoo vapaaehtoisena työskentelevä Turun yliopiston opiskelija Joanna Jones.
– Me ollaan opiskeltu suomen kieltä, puhuttu suomalaisesta kulttuurista, suomalaisista tavoista ja myöskin heidän omista tavoista ja kulttuureistaan. Olemme käyneet myös yliopistolla. Heillä oli sellainen luento Suomen historiasta, Jones kuvailee toimintaa.
1:24
Lääketieteen ja psykologian opiskelijat ovat ohjaajiensa kanssa järjestäneet turvapaikanhakijoille myös terveyspisteitä. Lisäksi vapaa-ajalle opiskelijat ovat järjestäneet toimintaa jalkapallosta Ravintolapäivään ja pikkujouluihin.
Turun yliopisto kertoi aloittavansa kotouttamistyön turvapaikanhakijoiden kanssa viime lokakuussa.
Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäsen mukaan vastaanotto on ollut hyvä.
– Keskustelimme SPR:n että viranomaisten kanssa toiminnasta ennen aloittamista viime syksynä ja omalta osaltamme koen, että tavoitteet on saavutettu. Aika paljon tässä on ollut myös toimintaa, jossa olemme olleet pyydettäessä SPR:n apuna. Sähköpostirinki on ollut aktiivisena, kun on tarvittu apukäsiä.
Suomeen saapui viime vuonna lähes 32 500 turvapaikanhakijaa. Heistä arviolta 30–35 prosenttia saanee myönteisen oleskeluluvan.
Yhteiskunnallinen keskustelu mietityttää
Vapaaehtoiset käyvät aktiivisesti vastaanottokeskuksissa tekemässä kotouttamistyötä. Esimerkiksi Turun Paattisten hätämajoitusyksikössä käydään viikottain.
– Joskus meitä on viisi, joskus kaksi. Vapaaehtoisten määrät vaihtelevat aika paljon. Halusin auttaa ja tehdä jotain konkreettista. Tuntui, että tämä yliopiston aloittama työ oli sellainen. Kotouttamistyö alkaa jo vastaanottokeskuksissa ja halusin olla siinä mukana, Jones kertoo motiiveistaan lähteä vapaaehtoiseksi.
Turun yliopisto tekee Suomen Punaisen Ristin ja viranomaisten kanssa yhteistyötä ja vapaaehtoiset ovat jalkautuneet tasaisesti eri puolille. Yhteiskunnassa vellova turvapaikanhakijoihin kohdistuva keskustelu on välillä kärkästäkin. Jones myöntää, että keskustelu välillä mietityttää.
– Kyllä sitä keskustelua kuulee. Välillä se mietityttää, mutta yritän kaikesta huolimatta tehdä työni. Tässä on suuria muutoksia maailmassa menossa kaikkialla, joten en anna sen liikaa vaikuttaa itseeni.
"Siinä tarvitaan varmaan rahaakin"
Turun yliopistolla on myös suunnitelmia niin kutsutusta toisesta vaiheesta. Silloin yliopisto suunnittelee turvapaikan saaneille koulutusta yhdessä muiden tahojen kanssa.
– Valtakunnan tasolla asiaa käydään läpi ja pohditaan erilaissa työryhmissä millaista koulutusta myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tarvitsevat, Väänänen kertoo ja myöntää, että suunnitelmat elävät jatkuvasti.
– Lähtisin siitä, että tämä toinen vaihe, jossa ollaan jo sitten kouluttamisessa, niin se pitää ratkaista valtakunnan tasolla. Sitä ei voi vapaaehtoistoimin järjestää. Siinä tarvitaan varmaan rahaakin.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström arvioi kuluneella viikolla, että kotouttaminen tulee maksamaan kaiken kaikkiaan satoja miljoonia euroja. Yliopiston rehtori näkee, että yliopistojen kannattaa olla tässä mukana.
– Kyllä tämä on meidän yhteinen kysymys. Ottamatta kantaa varsinaisesti tähän turvapaikkapolitiikkaan, niin meillä on jokatapauksessa käsissä asia, joka täytyy ratkaista. Mielestäni yliopistot, niin kuin muutkin julkiset toimijat on vähän velvollisiakin osallistumaan tähän.