Vapaaehtoisia ja lahjoituksia on tulvinut vastaanottokeskuksiin – jopa siinä määrin, että niitä ei ehditä juuri nyt hyödyntää.
Helsingin vastaanottokeskukset ovat ääriään myöten täynnä ja paine on kova. Keskuksien ja turvapaikanhakijoiden ahdinko on nostanut suomalaisten halua auttaa.
Facebookiin on perustettu Refugees Welcome (Helsinki + Finland) -niminen ryhmä, jonka jäsenet haluavat tarjota turvapaikanhakijoille yösijan kodistaan.
– Toisilta on mennyt kaikki. Meillä on kuitenkin koti ja rauha. Sellaista me voimme tarjota heille, jos ei muualla, niin omassa kodissani. Jos vastaanottokeskukset ovat täynnä, niin minä ainakin olen valmis vastaanottamaan ihmisen, joka ehkä haluaisi jakaa arkensa täällä minun kanssani, ryhmän aktiivijäsen Marianne Kiskola kertoo.
Kiskola haluaa painottaa, että heidän tarkoituksensa ei ole "hyysätä" turvapaikanhakijoita, vaan ottaa heidät osaksi arkeaan.
– Haluamme heidän näkevän, että Suomi on hyvä maa asua sekä meille että heille. Mitä nopeammin heidät saadaan sopeutettua tänne, oppimaan kieli ja ymmärtämään maan tavat, niin sitä parempi. Silloin he varmasti myös haluavat jäädä tänne ja kantaa kortensa kekoon – olla suomalaisia, Kiskola sanoo.
Oma kokemus kannustaa auttamaan muita
Kiskolalla itsellään on kokemusta eriarvoisesta kohtelusta.
– Olen itse asunut paljon ulkomailla ja saanut valtavan paljon vieraanvaraisuutta ja ystävällisyyttä, mutta kokenut myös rasismia. Kun tiedän, millaista on olla nollatilanteessa, osaamatta kieltä ja ymmärtämättä paikallisia tapoja, niin on helpompi samaistua muiden tilanteeseen.
Kiskola arvelee joidenkin suomalaisten unohtaneen kansakunnan oman historian.
– Meillä on lähihistoriassa muistona se, millaista on olla avun tarpeessa, millaista on hätä, nälähätä, sota ja lähettää lapset turvaan toiseen maahan. Nyt kaikki on hyvin, mutta mikään maailmanmahti ei ole luvannut sen olevan ikuista. Jos joskus vielä tarvitsemme apua, on ikävää, jos tilanteeseemme suhtaudutaan kuten jotkut suomalaiset suhtautuvat tähän tilanteeseen.
Tervetulopakkaus kehitteillä
Katju Aro on Refugee Hospitality Clubin jäsen Facebookissa. Ryhmän tarkoituksena on muun muassa kehittää erilaisia tapahtumia ja tempauksia, joiden avulla turvapaikanhakijat tuntisivat olevansa tervetulleita Suomeen.
Aro on ideoinut turvapaikanhakijoille tehtävää tervetulopakkausta, joka toimisi äitiyspakkauksen tavoin apuna uudessa tilanteessa.
– Näin varmaan jossain sanayhdistelmän refugee welcome box, ja se yhdistyi äitiyspakettiin, Aro kertoo.
Pakkauksen toteuttaminen on vielä idean tasolla, sillä projekti vaatii sponsoreita ja yhteistyökumppaneita.
– Pakkauksen suunnittelussa aiomme kuunnella oikeita toiveita ja tarpeita, eli ihmisiä joita asia koskee. Vastaanottokeskuksen henkilökunta osaa varmaan parhaiten kertoa mitä siinä pitäisi olla. Tämän olisi tarkoitus olla semmonen hyvän mielen paketti, tervetulotoivotus muilta kaupunkilaisilta.
Turvapaikanhakijoiden hätä sai Aron aktivoitumaan. Hän on ollut Refugee Hospitality Clubin jäsen jo vuosia, mutta monien muiden tavoin myös hän aktivoitui nyt, kun hätä on kasvanut.
– Kun samaan aikaan kiristetään resursseja ja leikataan nimenomaan kehitysavusta ja palveluista, niin tavalliselle kansalaiselle tulee tunne, että me ei voida kokonaan luistaa vastuusta, vaan jotain pitää tehdä.
Vapaaehtoisia löytyy runsaasti
Eri järjestöihin satelee yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluaisivat auttaa turvapaikanhakijoita.
– Moni haluaa käyttää taitoja, joita heillä itsellään on. Olemme saaneet esimerkiksi ryhmältä parturi-kampaajia yhteydenoton, että he voisivat vapaaehtoisesti leikata turvapaikanhakijoiden hiuksia. On tullut myös ehdotuksia, että jollakin on tila, jossa voisi järjestää jotain toimintaa, kenties yhteisiä leffailtoja tai kokkailua, Suomen Pakolaisavun vapaaehtoistyön suunnittelija Saara Simonen kertoo.
Simonen ei ole yllättynyt vapaaehtoisten runsaasta määrästä.
– Tässä on parina viime vuonna ollut havaittavissa, että kun asenteet toisaalta kovenee, niin se saa ne ihmiset aktivoitumaan, jotka haluavat osoittaa, että minä en ajattele noin. Ehkä sellaisenkin, joka ei muuten aktivoituisi. Siinä tulee ehkä selville se oman puolen valinta.
Vaikka vapaaehtoisia ja ideoita on jonoksi asti, täytyy heidän vielä malttaa mielensä, sillä tällä hetkellä vastaanottokeskusten suurin huoli on lisätilojen löytäminen.
– Toivon että tämä tilanne jatkuu, että ihmiset eivät kyllästyisi vaan jaksaisivat odottaa, että vastaanottokeskuksissa saadaan tilanne tasaantumaan ja pystytään taas toimimaan täydellä teholla, koska he todellakin sitä toivovat, sekä työntekijät että turvapaikanhakijat, Simonen sanoo.