Suomi seisoo Ukrainan rinnalla nyt ja tulevaisuudessa, lupaavat suomalaispoliitikot. Moni poliitikko lausui asiasta lauantaina, jolloin tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi asiaa viestipalvelu X:ssä.
– Ukrainalaiset ovat kahden vuoden ajan osoittaneet uskomatonta päättäväisyyttä puolustaessaan kotimaataan Venäjän hyökkäykseltä. Suomen tuki Ukrainalle on vankkumatonta, hän kirjoitti.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) puolestaan kommentoi asiaa tänään julkaistussa ulkoministeriön kansallisessa julkilausumassa.
– Pysymme lujana vaatimuksessamme, että Venäjän tulee välittömästi pysäyttää kaikki sotatoimet ja vetää asevoimansa Ukrainan alueelta. Suomen tuki Ukrainan suvereniteetille, itsenäisyydelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on vankkumaton, hän kirjoittaa.
Valtonen sanoo Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaneen Euroopassa suurimman humanitaarisen hädän sitten toisen maailmansodan.
– Miljoonat ukrainalaiset ovat joutuneet jättämään kotinsa, ja siviiliuhrien määrä kasvaa Venäjän jatkaessa halveksittavia iskujaan Ukrainan kaupunkeihin ja kriittiseen infrastruktuuriin.
Ukrainalle liputtamalla Suomen ja Ukrainan lipuilla Senaatintorilla Helsingissä sodan alkamisen toisena vuosipäivänä tänään lauantaina.
Lue myös: Jättikokoinen Ukrainan lippu nousi suurtankoon Haminassa – näin ukrainalaisia muistetaan eri puolilla Suomea
Tukea Ukrainan EU- ja Nato-jäsenyyksille
Ulkoministeriön kansallisessa julkilausumassa Suomen kerrotaan jatkavan Ukrainan vahvaa tukemista eri tavoin niin kauan kuin se on tarpeen.
Valtosen allekirjoittamassa lausumassa sanotaan, että Suomi ottaa jatkossakin vastaan Ukrainasta paenneita ja tarjoaa heille tilapäistä suojelua.
Valtosen mukaan Suomi pyrkii varmistamaan, että Venäjä saadaan täyteen vastuuseen hyökkäyssodastaan Ukrainassa. Hän kertoo Suomen olevan sitoutunut toimimaan yhdessä Ukrainan ja muiden kumppaneiden kanssa erityistuomioistuimen perustamiseksi käsittelemään hyökkäysrikosta Ukrainaa vastaan.
Lisäksi Valtonen kertoo Suomen tukevan Ukrainan lähentymistä Euroopan unioniin ja sanoo Suomen työskentelevän sen eteen, että Ukrainasta tulee Naton jäsen.
– Ukrainan tulevaisuus on eurooppalainen. Ukraina on jo tehnyt merkittävää työtä tiellään kohti EU-jäsenyyttä erittäin vaikeissa olosuhteissa, hän kirjoittaa.
Valtonen kertoo Suomen valmistelevan kansallista Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelmaa, johon osallistuvat hänen mukaansa valtio, yksityinen sektori sekä kansalaisyhteiskunta.
– Suomi on Ukrainan rinnalla nyt ja jatkossa, hän päättää lausuman.
8:26
Sotaa kaksi vuotta: Väsyivätkö suomalaiset Ukrainan tukemiseen?
"Ymmärrys siitä, mitä on pelissä, puuttuu edelleen"
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kirjoitti X:ssä Suomen ja sen liittolaisten panostavan siihen, että pitkäjänteinen tuki Ukrainalle jatkuu.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoi niin ikään X:ssä, että tähän mennessä Suomi on tukenut Ukrainaa noin 2,5 miljardilla eurolla, pääasiassa puolustusmateriaaleina.
– Mutta Euroopan pitää tehdä paljon enemmän sekä auttaakseen Ukrainaa että varmistaakseen Euroopan tulevaisuuden turvallisuus.
Purra kertoo myös perjantaina kannustaneensa Euroopan investointipankkia tutkimaan tapoja, joilla voitaisiin investoida enemmän turvallisuuteen ja puolustukseen. Purran mukaan Eurooppaan tarvitaan uskottava puolustusteollisuus.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz (r.) jakoi X:ssä videon, jolla hän soittaa eduskunnan valtiosalissa selloa. Hän julkaisi näytteen sellistin taidoistaan alun perin viime heinäkuussa, kun sotaa oli käyty 500 päivää.
– 10 vuotta sitten venäläisjoukot hyökkäsivät eurooppalaiseen maahan. Kaksi vuotta sitten sota kiihtyi entisestään. Euroopalla on ollut aikaa ja resurssit tarjota sitä, mitä Ukraina tarvitsee. Mutta päätöksiä ei ole tehty. Ymmärrys siitä, mitä on pelissä, puuttuu edelleen. Meidän täytyy pystyä parempaan, hän kirjoittaa.
Myös tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) kirjoitti Ukrainan tarvitsevan lisää apua.
– Meidän kaikkien Euroopassa tulee ymmärtää, että Ukraina ei taistele vain omasta itsenäisyydestään ja vapaudestaan, vaan myös demokratiasta, oikeusvaltiosta ja Euroopan turvallisuudesta pitkällä aikavälillä.