MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa tiistaina 7.2.2023.
MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
|
22.08: Yhdysvallat ja Puola sopivat jättimäisestä asekaupasta: Kymmenellä miljardilla HIMARSeja ja pitkän kantaman raketteja ja ohjuksia
Yhdysvaltain ulkoministeriö on näyttänyt vihreää valoa jättimäiselle asekaupalle Puolaan. Yhdysvaltojen on määrä myydä Puolalle HIMARS-raketinheitinjärjestelmiä sekä niistä laukaistavia pitkän matkan ATACMS-ohjuksia ja GMLRS-raketteja.
ATACMS-ohjusten kantama on jopa 300 kilometriä. GMLRS-raketeilla puolestaan voidaan iskeä noin 70 kilometriin asti. Asekaupan arvoksi kerrotaan jopa 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria. (Reuters)
18.17: Der Spiegel: Saksa lähettää 178 Leopard 1 -panssarivaunua Ukrainaan
Saksalaisen Der Spiegel -lehden tietojen mukaan Saksan hallituksen turvallisuusneuvosto on hyväksynyt, että maa lähettää 178 Leopard 1 -panssarivaunua Ukrainaan.
Asiasta uutisoi myös uutistoimisto Reuters, jonka tietojen mukaan osa 178:sta Leopard-panssarivaunusta lähetettäisiin tulevana kesänä, mutta suurin osa vasta ensi vuoden puolella.
17.06: Ukraina poistanut kirjastoistaan miljoonia Venäjää tukevien kirjailijoiden teoksia
Uutiskanava CNN:n mukaan Ukraina on poistanut kirjastoistaan miljoonia kirjoja sellaisilta kirjailijoilta ja kirjoittajilta, jotka liittyvät Venäjän tukemiseen.
Kyseessä on Ukrainan mukaan derussifikaatiosta eli Ukrainan kansallisen identiteetin, kielen, kulttuurin ja historiallisen muistin palauttamisesta.
– Olemme päättäneet yhteisesti vetää kirjastoista sellaisten kirjailijoiden teoksia, jotka tukevat Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa, sanoo ukrainalainen kansanedustaja Jevhenija Kravtšuk CNN:lle.
CNN:n mukaan Ukraina poisti viime marraskuuhun mennessä 19 miljoonaa "tietyn tyyppistä" kirjaa kirjastoistaan.
Ukrainan eduskunnan arvion mukaan maan julkisten kirjastojen kirjoista noin 44 prosenttia on venäjänkielisiä.
12.59: Venäjä syyttää taas länttä konfliktin pitkittämisestä
Venäjä on jälleen syyttänyt Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia Ukrainan sodan pitkittämisestä. Puolustusministeri Sergei Shoigu sanoi puolustustapaamisessa, että sotaa pitkittääkseen maat ovat ryhtyneet lähettämään Ukrainaan raskasta aseistusta ja avoimesti kannustamaan Ukrainaa valtaamaan Venäjän hallinnassa olevia alueita takaisin.
Shoigun näkemys on, että näin toimimalla sotilasliitto Naton jäsenmaat päätyvät osallisiksi konfliktiin, joka voi eskaloitua arvaamattomasti.
11.49: Ukraina: Venäjä menetti päivässä yli 1 000 sotilasta
Ukraina väittää Venäjän menettäneen vuorokaudessa 1 030 sotilasta, kertoo ukrainalaismedia The Kyiv Independent.
Muiksi Kremlin armeijan tappioiksi Ukraina listaa muun muassa 14 panssarivaunua ja 28 panssariajoneuvoa.
Venäjä ei ole kommentoinut Ukrainan tappioväitteitä, eivätkä riippumattomat osapuolet ole niitä vahvistaneet.
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
9.35: Brittitiedustelu: Venäjältä puuttuu onnistuneisiin hyökkäyksiin vaadittavat joukot ja ampumatarvikkeet
Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjä on hyvin todennäköisesti yrittänyt käynnistää uudelleen suuria hyökkäysoperaatioita Ukrainassa vuoden alusta lähtien. Sen operatiivisena tavoitteena on lähes varmasti vallata jäljellä olevat Ukrainan hallussa olevat Donetskin alueen osat, brittitiedustelu arvioi.
Venäjän joukot ovat onnistuneet saavuttamaan vain muutamia satoja metrejä aluetta viikossa. Brittitiedustelu sanoo tämän olevan seurausta siitä, että Venäjältä puuttuu lähes varmasti onnistuneisiin hyökkäyksiin vaadittavat joukot ja ampumatarvikkeet.
– Johtavat komentajat laativat todennäköisesti suunnitelmia, jotka edellyttävät alimitoitettuja ja kokemattomia yksiköitä saavuttamaan epärealistisia tavoitteita poliittisen ja ammatillisen paineen vuoksi, tiedustelukatsauksessa sanotaan.
6.01: Ukraina haluaa F-16-hävittäjiä – suomalaisasiantuntija: "Keskustelut ovat kiihtyneet ja kiihtyvät edelleen"
Suomalaistutkija arvioi, että paine hävittäjien toimittamisesta Ukrainaan tulee kiihtymään huolimatta Yhdysvaltojen ja Saksan kielteisestä asenteesta, joka liittyy muun muassa pelkoon sodan leviämisestä.
Ukraina on toivonut varsinkin amerikkalaisvalmisteisia F-16-hävittäjiä. Tällä hetkellä Ukrainan ilmavoimien kaluston ydin ovat venäläisvalmisteiset hävittäjät.
Ukrainalaisten seuraava tavoite on pidemmän kantaman ohjusten ja varsinkin amerikkalaisten F-16-hävittäjien saaminen. Ihan heti koneita tuskin nähdään Ukrainan taivaalla.
Pontta yritykselle antaa se, että päätös taistelupanssarivaunujen lähettämisestä saatiin lopulta aikaiseksi pitkän jahkailun jälkeen.
Lue koko juttu täältä.
2:16
Ukraina havittelee hävittäjiä – Yhdysvalloilla ja Saksalla nihkeä suhtautuminen.
Maanantai 6.2.
22.07: Zelenskyi osallistuu EU:n seuraavaan huippukokoukseen
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on kutsunut Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin osallistumaan tulevaan EU:n huippukokoukseen. Asiasta tviittasi Michelin tiedottaja tänä iltana.
Mikäli Zelenskyi todella matkustaa Brysseliin, kyseessä olisi vasta hänen toinen ulkomaanmatkansa sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime vuoden helmikuun lopussa.
Zelenskyi pistäytyi Washingtonissa joulukuussa.
EU:n viranomaisten mukaan Zelenskyin mahdollisesta saapumisesta ei turvallisuussyistä tiedoteta enempää. Ukrainan presidentinkanslia ei ole vahvistanut vierailua.
18.36: YK:n pääsihteeri varoitti Ukrainan sodan kiihtymisestä – "Silmät apposen auki kohti laajempaa sotaa"
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres varoitti puheessaan maanantaina, että hän pelkää Ukrainan sodan kiihtymisen tarkoittavan sitä, että maailmassa ollaan menossa kohti laajempaa sotaa.
– Mahdollisuudet rauhaan vähenevät koko ajan samalla kun laajemman eskalaation ja verenvuodatuksen mahdollisuus kasvaa. Pelkään, että maailma ei ole kävelemässä unissaan kohti laajempaa sotaa, vaan se on menossa sinne silmät apposen auki, Guterres sanoi puheessaan, jossa hän käsitteli myös ilmastokriisiä ja äärimmäisen köyhyyden lisääntymistä.
Norjan hallitus puolestaan kertoi maanantaina ehdottavansa parlamentille suurta, 75 miljardin Norjan kruunun (noin 6,8 miljardin euron) Ukraina-apupakettia, joka jakautuisi viiden vuoden ajalle. Apupaketti pitää sisällään sekä humanitaarista että sotilaallista apua.
Norja on hyötynyt merkittävästi Ukrainan sodasta. Viime vuonna siitä tuli Euroopan suurin maakaasun toimittaja samalla kun kaasun hinta nousi kohisten.
17.49: Norjan hallitus kaavailee liki seitsemän miljardin euron apupakettia Ukrainalle
Norjan hallitus ehdottaa parlamentille suurta, 75 miljardin Norjan kruunun (noin 6,8 miljardin euron) Ukraina-apupakettia, joka jakautuisi viiden vuoden ajalle.
– Ukrainan tulee saada tietää, että me seisomme sen rinnalla, ja Venäjän tulee ymmärtää, että vapaat ja demokraattiset maat tukevat Ukrainaa, perusteli Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe.
Apupaketti pitää sisällään sekä humanitaarista että sotilaallista apua. Kuluvan vuoden apu jaettaisiin puoliksi humanitaariseen ja sotilaalliseen apuun.
Norja on hyötynyt merkittävästi Ukrainan sodasta. Viime vuonna siitä tuli Euroopan suurin maakaasun toimittaja samalla kun kaasun hinta nousi kohisten.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti avusta ja sanoi sen tarkoittavan merkittävää panostusta Ukrainan tulevaan voittoon ja menestyksekkääseen toipumiseen sodan jälkeen.
Paketin lopullinen suuruus voi vielä muuttua parlamentin käsittelyssä, koska hallituksella ei ole tukenaan enemmistöä. Alustavat reaktiot pakettiin ovat kuitenkin olleet myönteisiä.
Ukrainan apupaketin lisäksi Stören hallitus ehdottaa viiden miljardin kruunun lisäystä apuun niille maille, joita Ukrainan sota on runnellut eniten ruuan ja muiden hyödykkeiden hintojen noustua nopeasti.
Lue lisää maanantain tapahtumista täältä.