Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (Vihr.) mielestä IPCC:n tänään julkaistu maankäyttöraportti antaa pohdittavaa myös Suomen hallitukselle.
– Kyllä se tarkoittaa, että myös meillä Suomessa on mietittävä, miten maankäyttösektorin päästöjä saadaan vähennettyä ja samanaikaisesti kasvatettua maan hiilivarastoa ja vahvistettua nielua, linjaa Mikkonen.
Ministerin mielestä ilmastoraportin huoli turvemaiden päästöistä on otettava vakavasti.
– Turvemaiden osalta on aivan totta, että meillä on tällä hetkellä ongelma esimerkiksi se, että raivataan metsää, jotta saadaan lantaa levitettyä pelloille. Meillä on yhteinen hanke maa-ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa siinä, että hyödynnettäisiin lanta paremmin. Siitä tehtäisiin biokaasua, joka voidaan hyödyntää energiana ja toisaalta saataisiin siitä talteen ravinteet, joita voisi käyttää lannoitteena.
"Turpeenpoltto puolitetaan 2030 mennessä"
Turpeenpolton lopettamisen osalta ministeri Mikkonen viittaa hallitusohjelmaan.
– Hallitusohjelmaan on kirjattu, että turpeenpoltto vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Päästökauppa ohjaa sitä, mutta myös verotuksellisilla ratkaisuilla halutaan sitä edistää. On myös kirjaus siitä, että mietitään, mistä alalla työskentelevät löytävät uutta työtä.
"Yritykset tietävät, paljonko puuta voi hyödyntää"
Metsien hakkuumääriä koskevaan kysymykseen ministeri vastaa varovaisesti.
– Me tiedetään, että jos nyt hakataan valtavasti, niin lyhytaikaisesti nielu ja varasto pienenevät ja kriittiset vuodet ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta ovat nämä lähivuodet eli ei voida metsää määrättömästi hakata.
Ministeri uskoo, että yritykset osaavat itse päätellä, rajoittavatko kestävät hakkuumäärät metsäteollisuuden investointeja.
– Luulen, että teollisuusyritykset tietävät itsekin hyvin tilanteen ja tietävät, miten paljon puuta on kestävästi hyödynnettävissä.
"Suomalaiset syövät liikaa lihaa"
Raportti suosittelee myös lihansyönnin vähentämistä ja kasvisruuan lisäämistä.
– On ajatus siitä, että julkisissa hankinnoissa voitaisiin kannustaa hankkimaan lähellä tuotettuja vihanneksia ja kasviksia. Esimerkiksi kunnilla on iso rooli siinä, että hyödynnettäisiin enemmän kasvisproteiinia, koska se ei ole vain ilmastokysymys. Se on hyvin vahvasti myös terveyskysymys. Suomalaiset syövät liikaa lihaa tällä hetkellä, arvioi Mikkonen.
Nykyisellään kasvisruoka usein maksaa enemmän kuin liha.
– Se on asia, mitä pitäisi pohtia, että miten pystyttäisiin taloudellisesti kannustamaan niin, että ympäristöystävälliset ja terveelliset valinnat olisivat aina myös edullisempia kuluttajille, miettii Mikkonen.