Kuluvaa vuotta on ehditty elellä vasta kolme kuukautta, mutta Suomi on laskennallisesti jälleen käyttänyt omat luonnonvaransa tältä vuodelta. Eli elämme jo nyt ylikulutuksen aikaa.
Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.
Tilanne ei ole millään tapaa uusi. Suomen ylikulutuspäivä koitti täsmälleen samana päivänä kuin edellisvuonnakin. Suomalaiset kuluttavat omat laskennalliset luonnonvaransa nelisen kuukautta maailman keskiarvoa nopeammin. Maailman ylikulutuspäivä on tyypillisesti heinä-elokuun tietämillä.
– Me länsimaissa kulutamme huomattavasti enemmän kuin luonnon kantokyky ja tuottokyky pystyy meillä tuottamaan resursseja, sanoo Luonnonvarakeskusken ryhmäpäällikkö Juha-Matti Katajajuuri Huomenta Suomessa.
Vastuu on päättäjillä
Yksittäinen ihminen voi pyrkiä parantamaan tilannetta tutuilla konsteilla. Yksilötasolla voi vaikuttaa esimerkiksi syömällä kasvispainotteisesti, suosimalla julkista liikennettä ja ostamalla vain tarpeeseen.
WWF:n suojelun asiantuntija Jussi Nikula huomauttaa, että on päättäjien velvollisuus varmistaa, että ekologisesti kestävä kuluttaminen on kaikille mahdollinen valinta tulotasoon katsomatta.
– Korostaisin, ettei sen hyvän valinnan pitäisi olla se hankalampi ja kalliimpi. On päättäjien vastuu muokata talouden ympäristöä niin, että se hyvä valinta ja halvempi ja helpompi.
Lue myös: Kysely: Suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta on hiipunut – ”Ihmisillä on ollut hirveän paljon lauatasellaan"
– Periaatteessa me voimme ajatella, että kaikki nämä ympäristövaikutukset voitaisiin tuoda hintoihin. Jos tuotteet kallistuvat ja se on hinnoissa, niin se ohjaisi kulutusta. Samaan aikaan se tarkoittaa, että kaikista huonoimmassa jamassa olevia perheitä pitäisi tukea taloudellisesti suoraan. Voitaisiin miettiä kulutusveroja. Se oli nykyisen hallitusohjelman tavoitteissa, Katajajuuri sanoo.
Haitalliset rahat pois
Hän kehuu, että esimerkiksi energiatuotantoinfraa on parannettu huomattavasti. Uutta tuuli- ja aurinkovoimaa on rakennettu paljon viime vuosina. Sekä Nikula että Katajajuuri toteavat, että isää toimenpiteitä tarvitaan edelleen. Nikula mainitsee esimerkiksi, että EU:n päästökauppajärjestelmän tapaan luonnonvarojen kuluttamisellekin voitaisiin asettaa hinta.
Lue myös: EU:ssa päästiin sopuun päästökauppajärjestelmän uudistuksesta – ilmaisten päästöoikeuksien jakamista lopetellaan 2026 alkaen
EU:n päästökauppajärjestelmä luotiin 2005. Se suitsii teollisuuden ja energian tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten on hankittava lupa jokaista ilmaan päästämäänsä hiilidioksiditonnia kohden. Järjestelmä kannustaa yrityksiä saastuttamaan vähemmän: mitä vähemmän saastutat, sitä vähemmän maksat.
–Tällä hetkellä on yli kolme miljardia ympäristölle haitallisia tukia. Näistä pitää päästä pois. Rahaa tulee siirtää luonnolle. Noin prosentti bruttokansantuotteesta pitää korvamerkitä luontoa parantaviin toimiin: suojeluun ja ennallistamiseen, Nikula sanoo.
Hankaluusharha
Päättäjien ja puolueiden kanta luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vaihtelee. Osa kokee kunnianhimoisemmat luontoon liittyvät tavoitteet liian kalliina nykyiseen taloustilanteeseen nähden. Länsimaissa moni päättäjä vierittäisi vastuun ilmastonmuutoksen hillitsemisessä enemmän saastuttaville maille.
– Meillä ei ole hirveästi vaihtoehtoja, vaikkei ekologisen jalanjäljen ongelma näykään tavalliselle kaupunkilaiselle ihan kauheasti tällä hetkellä. Tilanne on se, että me tarvitsisimme neljä planeettaa tälle nykyiselle porukalle. Me tarvitsemme isoja muutoksia. Voimme silti elää ja nauttia valtavasti, mutta kuluttamista pitää tinkiä, Katajajuuri sanoo.
Nikula nostaa esille kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin käyttämän termin: hankaluusharha. Ihmiset saattavat kokea, että ilmastonmuutoksen pysäyttämien on liki mahdotonta ja omaa elämää rajoittavaa.
– Ei se meidän kansalaisten elämää ole hirveästi haitannut, että töpselistä tuleekin nyt tuulivoimalla tuotettua sähköä. Tai että kaupoissa ja ravintoloissa on lisää herkullista kasvispainotteista ruokaa tarjolla, Nikula sanoo.
Hän huomauttaa myös, että ekologisemmat ratkaisut omassa arjessa hyödyttävät muitakin kuin luontoa.
Lue myös: Luontomarssit eri puolilla Suomea vaativat toimia luontokadon pysäyttämiseksi: "Nykytilanne on kamala"
– Jos syömme kasvispainotteisemmin, terveellisemmin ja liikumme enemmän lihaksilla ja saadaan arkiliikunta, siinä tulee täyteen kaksi asiaa, jossa meillä on kansakuntana puutteita tällä hetkellä.
– Me myös syömme liikaa, enemmän kuin tarvitaan. Se on turhinta ylikulutusta: syödään enemmän kuin tarvitaan, lihotaan, mikä on terveydelle haitallista ja samaan aikaan vielä heitetään ruokaa pois. Ruoassa on yllättävän monta tekijää, millä me voimme vaikuttaa asioihin, Katajajuuri jatkaa.
"Ei näy arjessa riittävästi"
Luontokato ja ilmastonmuutos eivät välttämättä näy kaikille, mutta Nikula ja Katajajuuri sanovat, että vaikutuksia on jo näkyvissä myös Suomessa. Sään ääri-ilmiöt ovat tästä esimerkki.
Nikula kertoo, että tutkimusten mukaan peräti 75 prosenttia maapallon maapinta-alasta on jo ihmisen merkittävästi muokkaamaa. Ruoantuotanto on tässä suuressa roolissa. Suomalaisen sian- ja broilerinlihan soijarehu tulee usein Etelä-Amerikasta, jossa todennäköisesti tapahtuu tästä syystä metsäkatoa. Suomessa on suuri metsäteollisuus, avohakkuita ja vanhat metsät hupenevat.
Lue myös: EU-alueelle uudet tavoitteet maankäytön ja metsien hiilinieluille
– Jotenkin se ei näy arjessa riittävästi, jotta ihmiset tarttuisivat siihen. Sen takia se varmaan vaatii ylemmän koneiston, eli päättäjien ulostulon, Katajajuuri sanoo.