Kasviskaalilaatikko on täydellinen pakkaspäivän herkku, joka kypsyy rauhassa uunissa talvirientojen aikana.
Satu Koiviston Gastronaatti-kirja oli pienoinen suksee arkisen ruoan ystävien keskuudessa. Jatkoa seurasi nyt syksyllä jatko-osan merkeissä. Koiviston perheen kokkailu eroaa varsin paljon meidän talouden ruoanlaitosta. Siinä missä heillä mietitään ruokia moneksi päiväksi etukäteen ja varaudutaan varastoin, meillä ruoka on liki jokaisen päivän oma pohtimisen aihe.
Se voi kuulostaa tuskaiselta, mutta asian mahdollistaa kaksi seikkaa. Ensinnäkin en halua päättää tänään, mitä syön ylihuomenna. Silloin voi mieli tehdä aivan toisenlaista ruokaa. Oman energian määrä ja käytettävissä oleva aika on yleensä tiedossa vasta töistä lähtiessä, mikä määrittää paljon ruokavaihtoehtoja. Kahden aikuisen taloudessa on täydellinen vapaus nauttia kaikista ruokalajeista. Puutarhan sato määrittää toki hienolla tavalla myös ruokapöydän antimia.
Asumme Tampereen keskustassa ja laadukkaita kauppoja on 500 m säteellä useita. Yleensä ainekset löytyvät lähimmästä kaupasta kulman takaa. En karsasta lainkaan kaupassakäyntiä, joten viidesti ruokaostoksilla käyminen ei ole minulle ongelma.
Perheitä yhdistävä tekijä on rakkaus ruokaan ja ruoanlaittoon. Siksipä pidin niin Gastronaatti ykköstä kuin tätä kakkostakin erinomaisena teoksena ruoanlaittoa enemmän vierastaville ja arjen kiireitä vastaan taisteleville perheenäideille ja -isille. Ruokaa ehtii tehdä ainakin melkein jokainen päivä, kun edes hiukan suunnittelee arkeaan etukäteen. Niinä päivinä kun ei ehdi, toimii eilispäivän pataruoka täydellisenä kruunaajana.
Gastronaatti II on jaoteltu kuukausikohtaisiin raaka-aineisiin. Yksi sesongin raaka-aine joka kuulle. Se toimii paitsi kausiajattelun opettajana myös yhden raaka-aineen monipuolisuuden osoittajana. Harvalle tulee montaa käyttökohdetta mieleen veriappelsiinista. Gastronaatista niitä löytyy seitsemän tammikuun kohdalta.
Joulukuista arki-iltaa lämmittämään kaivoimme marraskuun osuudesta esiin linssi-kaalilaatikon reseptin. On muuten voinokaretta lukuun ottamatta vegaaninen. Kunnon pakkaspäivän herkku! Kaali vaatii aikaa, joten varaa tälle kolmisen tuntia. Itse tekeminen on helppoa ja ruoan hautuessa voit puuhata mitä huvittaa.
VINKKI! Löytyykö metsäsieniä? Ne toimivat hyvin laatikon joukossa.
Linssi-kaalilaatikko
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 kg valkokaalia
1 iso porkkana
1 rkl oliiviöljyä
1 dl puuroriisiä
1 dl kuivia vihreitä linssejä (n 2,5 dl keitettyjä)
n. 5 dl vettä keittämiseen
2 rkl balsamicoa
1 tl kuivattua timjamia
1 tl kuivattua oreganoa
2 tl suolaa (laitoin 5 tl)
öljyä voitelemiseen
3 dl linssien keitinlientä
2 rkl voita
0,5 dl leivänmuruja
tarjoiluun puolukkasurvosta
1. Kuori ja hienonna sipulit.
2. Hienonna valkokaali ja kuori ja raasta porkkana.
3. Kuullota sipuleita oliiviöljyssä isossa kattilassa miedolla lämmöllä. Lisää kaali ja porkkana ja hauduta miedolla lämmöllä puolisen tuntia.
4. Keitä puuroriisi kypsäksi pakkauksen ohjeen mukaan.
5. Huuhtele linssit lävikössä ja keitä ne kypsiksi, noin puoli tuntia. Valuta linssit lävikössä, säästä keitinliemi. Mausta linssit balmsamicolla.
6. Lisää linssit, riisi, timjami, oregano ja suola kattilaan ja sekoita. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Lisää vuokaan linssien keitinliemi. Lisää päälle voi nokareina ja leivänmurut.
7. Paista kaalilaatikkoa 175-asteisen uunin keskitasolla tunti. Alenna sitten lämpö 120 asteeseen ja jatka paistamista pari tuntia. Kaalilaatikko vain paranee, mitä kauemmin se saa muhia uunissa. Jos pinta uhkaa ruskettua liikaa, peitä pinta leivinpaperilla.
8. Tarjoile puolukkasurvoksen kanssa.