Paleo-ruokavalio on tämän hetken trendikkäimpiä tapoja ravita kehoaan. Karppauskiihkoilun seuraavassa aallossa pintaannoussut suuntaus nojaa ihmisen alkukantaiseen ruokavalioon 40000 vuoden päähän. Tuon jälkeen perimämme on muuttunut vain prosentin verran, mutta ruokavaliomme on kokenut täydellisen muutoksen. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, ettei kroppamme ole pysynyt vauhdissa mitenkään mukana.
Tämän ilmiön uranuurtaja on tanskalainen huippukokki Thomas Rode Andersen. Nyt mies on kirjoittanut parhaat reseptinsä kirjaksi. Paleokeittokirja - kivikauden ruokaa modernilla otteella (sain arvostelukappaleen) hyppää harppauksen taaksepäin ja sovittaa nykyajan mahdollisuudet vastaamaan elimistömme tarpeita. Käytännössä tämä tarkoittaa kasviksissa kaiken maan alla kasvavan jättämistä maan alle ja kaiken sellaisenaan syötävän maan päällä kasvavan suosimista. Viljaa ei luolamies osannut kunnolla hyödyntää eikä kroppa ehtinyt siihen vuosituhansien varrella tottua. Siten siitä tuli ruokavalion pääpahis. Dieetin staroja ovat eläimet. Ihan kaikenlaiset. Nykymeno on tosin sotkenut sitäkin puolta. Luolamiehen aikaan oli vain luomua tarjolla eikä nykyliha vastaa sitä millään mittarilla. Niinpä Andersen kehottaakin suosimaan luomulihaa ja riistaa.
ARVOSYÖMINEN ON ARVOKASTA. Paleokeittokirja yllätti minut alkuun erittäin positiivisesti. Suhtaudun nihkeästi dieettikirjoihin, koska niissä annosten maku jää useimmiten korkeintaan kakkossijalle. Andersen tykitti menemään kuitenkin sellaiset reseptit, että ensiselailulla olin valmis huutamaan paleon nimeen. Vaihtaisin ruokavalioni välittömästi paleoksi, mikäli saisin syödä näitä ruokia joka päivä. Tarkempi tutkiminen toi eteen kaksi isoa muttaa. Suurinta osaa resepteistä ei voi mitenkään luokitella arkiohjeiksi. Raaka-aineiden laatu, hinta ja kokkailumetodi vaatii tavalliselta pulliaiselta enemmän perehtymistä ja lompakon venyttämistä kuin mitä arki sallii. Pari kolme kertaa viikossa tehtynä kirjasta löytyy mitä herkullisimpia ruokia. Sorsat ja vasikat voi jättää juhlavampiin hetkiin. Paleon toinen heikkous on aamiainen. Andersenin mielestä kullakin aterialla voi syödä samoja raaka-aineita, sovitettuna ajankohtaan. Niinpä pekonia näyttää löytyvän kokin lautaselta pitkin päivää. Itse en pysty syömään heti herättyäni oikeastaan mitään. Käytännössä syön ensimmäistä kertaa klo 9-10 evääksi laittamani leivän. Päivittäinen lihaisa aamustartti tuntuu ällöttävältä, vaikka viikonlopun pekoniaamiaisia rakastankin. Lihaan painottuva ruokavalio pistää muutenkin ajatukset kieroon eettisyysseikoissa. Anyway, kirja on kuitenkin erinomainen ja suosittelen varauksetta tutustumaan. Tulen kokkailemaan siitä vielä lukuisia annoksia. Kirjan pitkät alkutekstit ovat lukemisen arvoisia ja avaavat kirjoittajan sielunmaailmaa ruokaan.
Aloitin reseptien kahlaamisen - mitenkäs muuten - burgerilla. Koska viljat ovat pannassa, on sämpyläksi keksitty portobellosieni. Upea idea, joka näyttääkin ihan burgerilta. Vaimo patisti kirjan kalaversioon, joten kokeilimme sitä. Itsellä kun on vielä lieviä ongelmia fisujen kanssa, tämä osoittautui turhan kalaisaksi. Siihen ei tarvitse takertua, koska kalaa rakastava vaimo tykästyi ruokaan kunnolla. Laitan mukaan myös lihaversion ohjeen. Gluteenittomia tietty molemmat.
GRILLATTU SIENIPURILAINEN
4 burgeria
Lihaversio
800 g luomunaudan jauhelihaa
2 salottisipulia, hienonnettuna
1/2 punaista chiliä, hienonnettuna
1 luomumuna
1 rkl dijonsinappia
4 siivua cheddaria
oliiviöljyä
suolaa
pippuria
Sekoita yhteen jauheliha, sipuli, chili, kananmuna ja sinappi. Mausta suolalla ja pippurilla. Muotoile taikinasta kahdeksan pihviä. (Andersen käskee puristelemaan pihveistä ilman pois, mitä minä pidän kuolemansyntinä burgeripihvissä. Mitä vähemmän käsittelee, sitä mehukkaampi lopputulos. Kunhan nyt ainekset ovat sekaisin.) Pirskottele pihviin oliiviöljyä ja grillaa itsellesi sopivaksi kypsyydeksi. Kun paistoaikaa on jäljellä pari minuuttia, laita pihvin päälle cheddarviipale.
Kalaversio
600 g lohifileetä
400 g seitiä tai koljaa (tai vaikka haukea), jauhettuna tai hienonnettuna
4 kananmunaa
2 salottisipulia, hienonnettuna
4 rkl silputtuja yrttejä (kirveli/persilja/rakuuna tai tilli/basilika/korianteri)
200 g ranskankermaa
dijonsinappia
kirkastettua voita
suolaa
pippuria
Kuutioi lohifilee ja mausta suolalla ja pippurilla. Anna maustua puolisen tuntia. Mausta myös vaalea kala ja sekoita mukaan kananmunat. Sekoita kaikki ainekset keskenään voita lukuunottamatta. Muotoile kahdeksan pihviä. Paista keskikuumassa pannussa tai grilliparilalla kirkastetussa voissa 8-10 min. Varo paistamasta liian kuiviksi.
Portobello-”sämpylät” ja kokoaminen
16 isoa portobellosientä
2 pihvitomaattia
tuoretta timjamia
4 salottisipulia
4 mietoa jalapenochiliä
sidesalaattia
seesaminsiemeniä
(pekonia)
Poista sienistä jalat ja voitele lakit oliiviöljyllä. Leikkaa tomaateista kahdeksan siivua, pirskottele päälle oliiviöljyä ja mausta suolalla ja pippurilla. Ripottele päälle timjaminlehtiä. Halkaise salottisipulit kuorineen kahtia. Leikkaa kahtia myös chilit. Pirskottele päälle oliiviöljyä ja timjaminlehtiä. Kypsennä kasviksia (myös sieniä) grillissä epäsuoralla lämmöllä vartin verran.
Mikäli laitat burgerin väliin pekonia, paista se rapsakaksi. Kokoa burgeri. Laita nurinpäin olevan portobellohatun päälle salaatinlehti, tomaatinviipale ja pihvi. Poista grillatuista sipuleista kuori ja levitä sisus pihveille. Lisää mukaan pekonia (jos käytät) sekä chiliä. Kruunaa burgeri portobellohatulla, ripottele pinnalle seesaminsiemeniä ja iske kiinni. 