Virolaisten pienpanimoiden kehitys on parin viime vuoden aikana ollut huimaa. Kehitystä tukee panimoiden keskinäinen yhteistyö sekä Suomea vapaampi alkoholilainsäädäntö.
Viroon on reilussa kahdessa vuodessa syntynyt yli 20 pienpanimoa ja toistakymmentä kiertolaispanimoa. Tallinnaan on perustettu myös useita olutmyymälöitä ja erikoisoluihin keskittyneitä pubeja. Olutbuumin suosiosta kertoo sekin, että huhtikuussa järjestettävän Tallinnan olutfestivaalin pääsyliput myytiin loppuun jo helmikuussa.
Olutliiton puheenjohtaja ja virolaisen olutkulttuurin asiantuntija Heikki Kähkönen kertoo, että virolaisilla panimoilla on monessa suhteessa erilainen toimintakulttuuri kuin suomalaispanimoilla.
Valttikorttina kansainvälinen yhteistyö
Virolaiset pienpanimot ovat alusta asti tähdänneet kansainvälisille markkinoille ja useat panimot tekevät tiivistä yhteistyötä kansainvälisten panimoiden kanssa.
Esimerkiksi Põhjalan perustajat hakivat oppia skotlantilaiselta Brewdog-panimolta ennen oman panimonsa pystyttämistä. Matkalta tarttui mukaan panimomestari Christopher Pilkington, joka on tuonut kansainvälistä osaamista Põhjalan panimotoimintaan.
Põhjala on pannut yhteistä olutta norjalaisten kanssa, ja kansainvälinen yhteistyö on ulottunut aina Espanjaan ja Portugaliin asti. Monipuolisen yhteistyön myötä kansainvälisiä pienpanimoita on tullut mukaan myös Tallinnan olutfestivaaleille.
Suomessa pienpanimotoiminta on keskittynyt enemmän sisämarkkinoille, kun taas virolaiset suuntaavat aktiivisemmin rajojen ulkopuolelle.
Hyvät lähtökohdat rikkaalle olutkulttuurille
Virolaispanimot tekevät yhteistyötä myös keskenään muun muassa markkinoinnin ja logistiikan saralla. Myös kiertolaispanimotoimintaa harjoitetaan enemmän kuin Suomessa. Kiertolaispanimoilla ei ole omia laitteistoja, vaan ne valmistavat omia olutmerkkejään muilta vuokraamallaan laitteistolla.
Virossa on olutkulttuurille erilaiset lähtökohdat myös alkoholilainsäädännön suhteen. Tallinnassa on monia erikoisoluisiin keskittyviä olutpuoteja, joista osassa on mahdollista myös maistella oluita ennen ostopäätöstä. Suomessa tällainen on nykyisen lainsäädännön puitteissa mahdotonta.
Virolaisten käsityöoluiden esikuvat ovat Brewdogin ja Mikkellerin kaltaisissa kansainvälisissä panimoissa, mutta oluissa näkyy myös virolaisia ominaispiirteitä.
Etenkin Õllenautin Ilmar Räni on herättänyt henkiin virolaisia raaka-aineita. Õllenautin ruisoluissa käytetään virolaista ruista, joka eroaa suomalaisesta rukiista. Tämä tuo omanlaisiaan sävyjä moniin oluisiin.