Elintarvikeketjun rikokset ovat miljardibisnes, jossa taloudellinen hyöty on suurta, mutta rangaistukset pieniä, Ruokatieto Yhdistys kertoo tiedotteessaan.
Elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi Ruokatieto Yhdistyksen järjestämässä miniseminaarissa keskiviikkona, että erilaiset ruokapetokset eli elintarvikeketjun rikokset ovat maailmanlaajuinen miljardibisnes, joka on osa harmaata taloutta.
– Maailmanlaajuisesti elintarvikealan rikoksia tehdään 30 miljardin euron arvosta, josta määrästä Euroopassa noin 10 miljardin arvosta. Elintarvikeala tuhansine toimijoineen on niin laaja, että on helppoa toimia lainvastaisesti jäämättä kiinni, Hielm toteaa.
Hielmin mukaan elintarvikerikokset ovat niin kutsuttu low risk – high reward -rikosala tarkoittaen sitä, että taloudellinen hyöty voi olla suurta, mutta rangaistukset jäävät pieniksi. Osittain tästä syystä ruokarikollisuutta on hankalaa kitkeä.
Lue myös: Kuluttaja: Atrian "Suomalainen pekoni" valmistetaankin Ruotsissa
Alkuperämaa saatetaan ilmoittaa väärin
Ruokatieto Yhdistys huomauttaa tiedotteessaan, että elintarvikepetos voi tapahtua kaikissa tuotantoketjun vaiheissa. Rikollinen toiminta voi liittyä esimerkiksi tuotteiden aines- ja rakenneosiin, alkuperämaan tai -alueen väärin ilmoittamiseen tai tapaan, jolla tuote on valmistettu tai jalostettu.
– Toimiva ja läpinäkyvä ruokajärjestelmä on tärkeää elintarviketuotannon luotettavuuden kannalta. On upeaa, että suomalainen yhteistyö yritysten ja valvovien virkamiesten kanssa toimii, toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi Ruokatieto Yhdistyksestä toteaa.
Kiinnitä huomiota tähän merkintään: "Kuluttaja saa, mitä pakkaus lupaa"
Myös Suomessa petoksiin voi törmätä. Ulkomaisia marjoja ja sieniä voidaan mainostaa kotimaisina tai halpaa seitiä saatetaan myydä kalliimpana turskana. Tällöin huijaus tuntuu kuluttajan kukkarossa.
Ruokapetos on vaikea havaita, mutta yhteen merkintään kannattaa kiinnittää huomiota.
– Hyvää Suomesta -merkillä varustettu elintarvike on turvallinen valinta, sillä merkin saaneet tuottajat ovat suomalaisen, mutta usein myös kansainvälisen laatuseurannan piirissä. Siksi kuluttaja saa, mitä pakkaus lupaa, Syväniemi tähdentää.
Lue myös: Ostitko sinäkin? S-ryhmä paljasti suosituimmat Kotimaista-tuotteensa – yhden ruoan myynti jopa tuplaantui vuonna 2020
Miten vähennät ruokahävikkiä? Katso video:
15:47
Lähde: Ruokatieto Yhdistys