Raisiolaisen teollisuusalueen perukoilla sijaitseva entinen kasviöljypuristamo ei herätä juuri huomiota ulkopuolisille. Tehdashallin uumenissa syntyy kuitenkin kansainvälisesti palkittua vodkaa.
Jari Varjo ja Tapio Järvenpää perustivat Turku Distillery -pientislaamon viime vuonna. Myyntilupa Kaiho-nimiselle 40-prosenttiselle vodkalle heltisi loppukesästä. Juoma tislataan lähialueelta tulevasta luomusyysvehnästä. Laimentamiseen käytettävä lähdevesi tulee myös läheltä.
– Kyllä meillä oli aika hyvä käsitys siitä mausta aloittaessa. Halusimme pehmeän, sellaisen maun että sitä voi nauttia huoneenlämpöisenä ilman etanolimaista jälkipotkua. Haluttiin sellainen tuote, ettei taskulämpimänäkään tarvitse irvistää juodessa. Sen verran poikettiin tästä kansallisesta genrestä, muistelee Tapio Järvenpää.
Jari Varjon mukaan heille oli tärkeää oman 96-prosenttisen pirtun valmistaminen alusta alkaen. Silloin koko valmistusprosessi ja juoman maku ovat tiukasti omissa käsissä.
– Tärkeää on myös se, että tiedämme EU-peltolohkon tarkkuudella, mistä vilja on peräisin. Jäljitettävyys säilyy. Ja jotta voi tehdä hyvää vodkaa, niin täytyy pystyä tekemään sellainen pirtu-platformi, mistä saadaan vodka tehtyä. Kun osaa tehdä hyvää vodkaa, niin kaikki muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia.
Kilpailut tärkeitä näkyvyydelle
Äskettäin tislaamossa on testattu myös liköörin valmistamista. Lyhyestä historiastaan huolimatta Kaiho on jo ehtinyt menestyä kansainvälisissä alan kilpailuissa. Ensin tuli arvostusta marraskuussa Lontoossa ja viimeksi joulun alla tuplakultaa Luxemburgissa.
Viimeisin voitto tuli International Wine and Spirits -kilpailun (IWSC) vodka & tonic -sarjassa Isossa-Britanniassa. Kyseessä on eräs maailman arvostetuimmista alan kilpailuista.
– Kilpailut ovat elinehto, koska varsinkaan kotimaassa emme oikein voi markkinoida tai kertoa tuotteesta. Kilpailujen kautta tulee näkyvyyttä ja arvostettujen ammattilaisten objektiivisia näkemyksiä. On se tärkeää, sanoo Jari Varjo.
Ajatus tislaamon perustamisesta lähti liikkeelle muutama vuosi sitten. Sen jälkeen kaksikko opiskeli kaikkea mahdollista alkoholin valmistukseen liittyvää, kävi vaaditut kurssit ja hankki tarvittavat luvat. Näyttävä tislauskalusto löytyi lopulta Kiinasta. Tällä hetkellä tuotanto on 500 pulloa kuukaudessa, mutta nykyisillä järjestelyillä määrä olisi mahdollista nostaa kahteen tuhanteen pulloon.
Vodkan valmistus tapahtuu kummankin miehen päivätöiden ohessa. Päätös ei ole toistaiseksi kaduttanut.
– Ei edes silloin kun mäskäyskokeilu epäonnistui ja lattialla oli 200 kiloa vehnäpuuroa. Siinä sitten nilkkoja myöten lapioi sitä biojäteastiaan. Hetken aikaa mietti, että kaikkeen sitä tulee ryhdyttyä. Mutta ei silti kaduttanut, Tapio Järvenpää naurahtaa.
Alkoholivienti vielä jäljessä kilpailijamaista
Vuosi 2022 oli ennätysvuosi Suomen elintarvikeviennissä, ja alkoholijuomien osuus siitä on kasvanut. Viime vuonna alkoholijuomia vietiin kaikkiaan 183 miljoonan euron edestä, kun mukaan lasketaan myös oluet.
Väkevien juomien osuus potista on merkittävä. Kilpailijamaista Ruotsissa ja Tanskassa vientimäärät ovat kuitenkin viisinkertaisia Suomeen verrattuna.
Business Finlandin ohjelmajohtaja Esa Wrang uskoo, että alkoholiviennin arvo voisi nousta vuodessa 400 miljoonaan euroon melko lyhyelläkin aikavälillä.
Pidemmällä aikavälillä voisimme tavoitella Ruotsin ja Tanskan lukuja. Suomalaisten yritysten pieni koko on yksi jarru. Silloin investointikyky ja resurssit ovat vähäisemmät ja kasvu ottaa enemmän aikaa. Ja Suomen lainsäädännöstä johtuen alkoholiyrityksillä ei ole samoja keinoja käytettävissään kuin kilpakumppaneilla muissa EU-maissa, Wrang sanoo.