Voihan sitä loppukesäksi omassa mielessä uskotella, mutta syksy tekee jo tuloaan. Siksipä on jo aika heittää kuvia siirtolapuutarhan antimista. Aikas paljon mahtuu kasveja ja tunnelmaa 10 m x 30 m palstalle.
Tämä oli yhdeksäs kesä siirtolapuutarhalla. Vaikka kesät voi kokea iholla hiki- ja vesipisaroina, tuo puutarha vuosiin reippaasti lisää ymmärrystä. Viime kesä oli niin kuuma, että fokus oli kasvien hengissä pitämisessä. Aikaisemmat pari kesää tuntui satavan jokainen päivä ja ensiapua tarvittiin toisella tapaa. Moni on kironnut tätä kesää, mutta itse pidän sitä varsin mukavana. Sellainen perus +17-20°C pitää kasvit virkeänä ja rehkiminen puutarhassa on inhimillistä. Viime vuonna kaikki projektit jäivät tekemättä jatkuvan +30°C alla (en valita, tykkään lämmöstä).
Tämän vuoden ongelmiksi muodostuivat pirun kiireinen kevät ja alkukesä sekä vähän turhan toimelias kesäloma. Haaveilin puutarhan pöllyyttämisestä kuukausia, mutta pääsin lopulta kunnolla lapionvarteen kesäloman viimeisellä viikolla. Lisäpuhtia antoi alkuvuodesta puutarhajuttua kysellyt toimittaja, joka aktivoitui loman loppupuolella. Täytyy sanoa, että kolmessa päivässä saa ihmeitä aikaiseksi tappamatta itseään to-do -listaa toteuttaessa. Lomareissujen jälkeen joka paikka rehotti ja mitään projektia ei oltu saatu edes alkuun. Se on jännä, millaisia kicksejä toimistotyöläinen saa omistautuessaan muutaman päivän ”oikealle” työlle. Nyt on puutarha, mitä esitellä, prkl.
Ei siinä, monta projektia jää vielä tuleville vuosille. Ongelmina ovat aina aika tai raha, mutta näihin uusiinkin juttuihin kalleisiin materiaaleihin löytyi lopulta ilmaiset ratkaisut tuttujen, duunin ja sukulaisten kautta. Esim. kuvissa näkyvä, punatiilistä rakennettu löhöilypenkki syntyi duunipaikan muuton ja rempan jäljiltä saaduista tiilistä sekä siskon miehen firman logistiikkajämäpuista.
Toinen tätä kesää leimannut tekijä on kuivuus. Kiroaa tyypit säitä miten paljon hyvänsä, ainakaan meillä ei ole satanut. Kammottaa, miten paljon on joutunut suihkuttamaan maailman parasta juomavettä pitkin puutarhaa joka päivä. Sama oli viime vuonna. Semi-lämpimillä ilmoilla ja kastelulla tämän vuoden sadosta tulee lopulta erinomainen. Mikäli lämpöä riittäisi vielä kuukauden päivät, olisi lopputulos huikea.
PS. Meillä Litukan siirtolapuutarhassa Tampereen keskussairaalan ja Kalevan ABC:n välissä on la 24.8.2019 koko päivä ohjelmaa. Päivä puutarhassa -tapahtuma avaa puutarhojen ovet klo 14 alkaen. Mukana on kirppiksiä, sadonkorjuukauppaa ja kahviloita.
Illan saapuessa mökkiläiset sytyttävät lyhdyt ja kynttilät luoden tunnelmaa Elovaloihin klo 19 lähtien. Mukana on myös kuorolaulua, pari-akrobatiaa, iskelmämusiikkia ja tulishow.
Meidän palsta ei ole mukana, koska nyt tarvii vähän huilia ja ottaa syksyä iisisti vastaan.
PPS. Pysyt parhaiten kärryillä uusista ruoista ja puutarhan menosta seuraamalla Sivumakua Facebookissa, Instagramissa (myös Stories) sekä Twitterissä.