Olen haudutellut viime vuosina kaikenlaisia ruhonosia ja muuttanut samalla käsitystäni lempiruoasta. Slow foodia alkaa saada jo suomalaisista ravintoloista, mutta en silti ymmärrä, miksi ei tätä enempää. Pitkään hautunutta ragúa saa Italiassa kaikkialta, mutta jostain syystä suomalaiset ravintolat eivät ole ymmärtäneet ajan suomaa voimaa. Mikä ongelma on laittaa edellisenä päivänä iso kattila porisemaan täynnä halpoja ruhonosia ja myydä huikeilla lauseilla seuraavana päivänä? Ei sen puoleen, olen tällä viikolla hauduttanut itse ragúa 6 h ja tehnyt siitä lasagnea, nauttinut lounaalla Heinätorilla karitsan niskaa ja ravintola C:ssä hevosen niskaa. Kaikki haudutettu ensiluokkaisesti. Epävarmoille kokeille slow food on vieläkin houkuttelevampi vaihtoehto. Ainekset pataan, anna hautua muutama tunti ja lisää nestettä välillä, jos tarpeen. Slow food on helpointa kokattavaa ja vaikein ruoka pilattavaksi. Ja edullista. Tässä nippu vaihtoehtoja. Lisää tulossa paljon.
EDIT: Facebookissa lukijat toivat ilmi slow food -termin laajempaa käsitystä, mikä pohjaa syvälle omaanikin ruokafilosofiaan puhtaiden ja lähellä tuotettujen raaka-aineiden kannattajana. Katso Wikipedian määritelmä slow food -liikkeestä.
Porsaan kylki:
Porsaankylki-confit ja kukkakaalia paistettuna ja pyreenä
Arancini - ragú-risottopallerot
Porsaan kassler:
Pekoniin kääritty, pitkään hautunut kassler
Porsaan posket: Possunposkia emmervehnällä
Naudan rinta:
Härän rintaa palsternakan ja purjon kera
Naudan kylki: Naudan kylkeä olutkastikkeessa
Vasikan potka:
Osso buco ja risotto alla milanese
Naudan lapa/potka:
Ragú - lihasoosien kuningasArancini - ragú-risottopallerot
Naudan paisti:
Karitsan lapa:
Marka hloua - tunisialainen makea lammaspata
Hirven kieli:
Hirven paisti:
Hirven routapaisti ja perunakohokas
Jäniksen koipi:
Jäniksen koipea, karamellisoitua punasikuria ja salsa verde
Kani:
Poronvasan kylkirulla:
Sieni- ja lihatäytteinen poronvasan kylkirulla
Ja loppuun pitkään kestävä ruoka, jossa koko ajan toimitaan. Mutta se kannattaa: