Kiiltäväpintainen Granny Smith -omena säilyi erittäin hyväkuntoisena ja napakkana suomalaisnaisen työpöydällä liki kuusi kuukautta. Vasta vappuna hedelmän rakenne alkoi pettämään.
Omenoiden suurimmat tuontimaat Suomeen ovat Puola, Italia, Ranska, Hollanti, Saksa ja Brasilia. Kotimaisen omenan osuus kulutuksesta on kasvanut vuosi vuodelta paremman varastoinnin ja viljelyn ansiosta.
Suomalaisnainen säilytti testimielessä liki puoli vuotta pöydällään lounasravintolasta ostamaansa omenaa, jossa oli hänen mielestään epätavallisen kiiltävä pinta. Hän epäili, että omena tulisi säilymään vahapintansa vuoksi erityisen pitkään – eikä ollut väärässä.
– Näissä ompuissa oli mun mielestä vähän epäilyttävä kiilto. Nappasin yhden mukaani 18.11.2015. Siitä asti se on lepäillyt työpöydälläni ja voinut hyvin. Väri muuttui pikkuhiljaa sameammaksi, mutta vielä perjantaina omenan olomuoto oli napakka. Vappuna sen terveys näemmä petti. Viisi ja puoli kuukautta huoneenlämmössä. Aika hyvin! nainen kertoo tapahtuneesta.
Suomalaisnaisen omena ennen- ja jälkeen-kuvassa.
"Ei ole terveydelle vaarallista"
Kun elintarvike säilyy liki muuttumattomana erityisen pitkään, saattaa joillekin nousta huoli kyseisen tuotteen terveellisyydestä. Satotukku Oy:n toimitusjohtaja Tomi Hakkarainen vakuuttaa, että omenoiden vahapinta ei aiheuta terveyshaittoja.
– Vahat, joita omenoissa käytetään ovat samaa vahaa, jota käytetään muissakin elintarvikkeissa ja lääkkeissä pinnoiteaineena, joten se ei ole terveydelle vaarallista, Hakkarainen toteaa.
– Tietyt omenalajikkeet erittävät niin sanottua luonnonvahaa ja näyttävät kiillotuksen jäljiltä vahatuilta, hän selventää.
Asiantuntija vakuuttaa, että etenkään suomalaisilla ei ole syytä huoleen omenoiden vahapitoisuuden suhteen, sillä hedelmien torjunta-ainepitoisuuksia testataan Suomessa säännöllisesti.
– Sekä Tullilaboratorio että suurimmat maahantuojat kuten Satotukku testaavat omenoiden torjunta-aine pitoisuuksia säännöllisesti. Omenat alittavat lähes poikkeuksetta Eu:n raja-arvot, Hakkarainen kertoo.