Vaistojen, geenien ja opitun käyttäytymisen yhdistelmä määrittelee pitkälti sen, vihaatko vai rakastatko voimakkaasti humaloituja oluita.
Katso videolta, kuinka olut kaadetaan lasiin oikeaoppisesti.
Vahvat ja voimakkaasti humaloidut IPA-oluet ovat kasvattaneet viime vuosina tasaisesti suosiotaan olutharrastajien keskuudessa. Vaikka näiden oluiden suosio on huipussaan, IPAt ovat samalla myös oluita, jotka jakavat voimakkaasti mielipiteitä. Osa rakastaa, osa vihaa. Tähän voimakkaaseen kahtiajakoon on nyt löytynyt tieteellinen selitys.
Se, miten ihmiset reagoivat katkeruuteen, on riippuvainen henkilön vaistoista ja geeneistä, mutta myös kulttuurista ja siitä, mihin olemme tottuneet, kertoo Penn Statein Sensory Evaluation Centerin johtaja John Hayes Huffington Post -sivustolle.
Viidesosa ihmisistä ei maista katkeruutta
Evoluution ansiosta katkeruus on maku, joka aiheuttaa monesti vastenmielisen reaktion. Katkeruus auttoi metsästä-keräilijöinä tunnettuja esi-isiämme välttämään myrkyllisiä kasveja. Vaikka henkemme ei enää ole kiinni tästä vaistosta, se elää edelleen meissä vahvana.
LUE MYÖS: Tutkimus: Viinin maistelu sujuu naisilta paremmin kuin miehiltä – taustalla hämmentävä syy
Toinen selitys katkeran maun vihaamiseen liittyy geeneihimme. Ihmisellä on 25 000 geeniä, jotka määrittelevät sen, kuinka elimistömme toimii. Näistä 25 000:stä geenistä kaksi vaikuttaa siihen, kuinka maistamme makeuden, kun taas peräti suhteellisen suuri määrä, peräti 40 geeniä vaikuttaa siihen, kuinka suhtaudumme katkeruuteen.
Katkeruuden maistaminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sillä geenit käyttäytyvät eri tavoin, mikä saa ihmiset havaitsemaan katkeruuden eri tavoin. Osa ihmisistä saattaakin siis vihata greippiä, mutta rakastaa IPA-olutta.
Muistoilla on yllättävän suuri merkitys makumieltymyksiin.
Tämän lisäksi 25 prosentilla väestöstä ei TAS2R38-geenin vuoksi havaitse katkeruutta lainkaan, kun taas 25 prosenttia on erityisen herkkiä tälle maulle. Katkeruuden maistaminen on siis geenien ansiosta hyvinkin yksilöllistä.
Makuun tottuminen vaatii toistoja
Huolimatta vaistosta ja geeneistä, moni on tottunut nauttimaan päivittäin vaikkapa katkeran makuista kahvia. Paljon on siis kiinni myös siitä, mihin olemme tottuneet.
Myös ympäristöllä ja makumuistoilla on oma vaikutuksensa. Katkeran IPA-oluen maistaminen ei itsessään välttämättä ole kovin nautinnollinen kokemus, mutta ystävien seurassa oluen juominen voi puolestaan luoda positiivisia muistoja, jotka saavat sinut juomaan kyseistä olutta uudemman kerran.
Ja mitä useammin IPAa juot, sitä paremmin sen katkeraan makuun totut.
Lähde: HuffingtonPost