Voiko raa'asta broilerinlihasta oikeasti saada helposti salmonellan? Asiantuntija kertoo, miten ja mistä pahamaineinen suolistobakteeri tarttuu

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi taannoin tilannekatsauksen liittyen huhtikuussa uutisoituun laajaan Kinder-tuotteiden takaisinvetoon. Ferreron valmistamia Kinder-suklaatuotteita vedettiin myynnissä useissa eri maissa, kun niihin liitettiin kymmeniä salmonellatapauksia.

Tapauksen jälkeen suomalaisia on puhuttanut sosiaalisessa mediassa salmonella ja sen oireet.

Katso video: Tällaiset ovat salmonellan oireet. Artikkeli jatkuu videon alla.

Onko raa'assa broilerissa oikeasti suuri salmonellariski?

Ihmiset eivät tyypillisesti miellä suklaata riskituotteeksi, josta salmonella voisi tarttua. Kun salmonellasta puhutaan, tulee monelle ensimmäisenä mieleen broileri. Jo koulun kotitaloustunneilla on varoiteltu, että raa’aksi jäänyttä broileria ei tule missään nimessä syödä salmonellariskin vuoksi.

Onko riski salmonellatartuntaan oikeasti iso, kun puhutaan raa’asta broilerista? Ruokaviraston ylitarkastaja Elina Leinonen kertoo, että salmonella on kotimaisessa broilerinlihassa harvinainen.

–  Sen sijaan lihassa voi olla muita taudinaiheuttajia. Esimerkiksi kampylobakteeria esiintyy myös suomalaisessa broilerissa. Sen takia broileri kannattaa paistaa kypsäksi.

Kampylobakteerit ovat salmonellan lailla suolistobakteereja. Ruokaviraston mukaan tartunnan lähteenä voivat toimia esimerkiksi epätäydellisesti kypsennetyt tai raa'at elintarvikkeet, kuten raaka siipikarjanliha, pastöroimaton maito ja saastunut juomavesi. 

Kampylobakteerit aiheuttavat suolistotulehduksen, kampylobakterioosin, jonka oireita ovat verinen tai limainen ripuli, korkeahko kuume, pääsärky, pahoinvointi ja kovat vatsakivut. THL:n mukaan kampylobakteeri on yleisin suolistotulehduksia aiheuttava bakteeri Suomessa. Vuonna 2020 kampylobakteerilöydöksiä ilmoitettiin 2074 kappaletta.

Bakteeririski kasvaa, jos unohdat hygienian työvälineiden kanssa

Suomalaisissa kotitalouksissa käytetään tavallisesti kotimaista broilerinlihaa, mutta ulkomaista broilerinlihaa saatetaan käyttää esimerkiksi ravintoloissa. Tällöin myös salmonellariski on suurempi. 

Ruokaviraston ylitarkasta Elina Leinonen muistuttaa, että bakteerit voivat tarttua raa’asta lihasta myös välillisesti. 

– Ne on mahdollista saada suoraan lihasta, tai välillisesti, jos esimerkiksi käsittelee samoilla välineillä lihaa ja muita elintarvikkeita.

Tämän vuoksi on tärkeää, että raakaa lihaa käsitellään esimerkiksi eri leikkuulaudalla kuin muita raaka-aineita. Työvälineet ja kädet kannattaa myös pestä hyvin. Hyvä muistutus kesän kynnyksellä on myös se, että esimerkiksi raakojen grillibroilerien kanssa kosketuksissa ollutta marinadia ei tule lisätä lihan joukkoon enää kypsennyksen jälkeen.

Ruokaviraston mukaan Suomessa tuotetussa lihassa, joka päätyy kuluttajalle, salmonellan esiintymisen todennäköisyys on hyvin pieni. Lihaleikkaamoista otetuista kotimaisista broileri- ja sianlihanäytteistä ei ole löytynyt salmonellaa vuoden 2008 jälkeen. Naudanlihasta salmonellaa on todettu yksittäisissä näytteissä vuosina 2011 ja 2016.

Lue myös: Lilluvatko ostamasi broilerit paketissa "alkulimassa"? Hans Välimäki neuvoo yllättävän ratkaisun: "Minä ainakin teen niin"

Tartuntalähde jää usein mysteeriksi

Kun vuonna 1995 Suomessa raportoitiin yhteensä yli 3500 salmonellatapausta, vuonna 2021 tapauksia oli enää noin 470. Ruokaviraston Leinonen muistuttaa myös, että kaikki tapaukset eivät välttämättä ole Suomesta saatuja vaan monet niistä liittyvät matkailuun.

Salmonellan tartuntalähdettä voi olla yksittäisissä tapauksissa hankala selvittää.

– Epidemioiden kohdalla on mahdollista tutkia asiaa tarkemmin. Mutta usein on vaikea tunnistaa yksittäistä tuotetta tai ruokalajia tartuntalähteeksi.

Moni yhdistää salmonellariskin nimenomaan broilerinlihaan, mutta tartunnan voi saada myös muiden elintarvikkeiden välityksellä, Leinonen muistuttaa.

– Se voi tulla kasvistenkin välityksellä. Kyseessä on suolistobakteeri, joka voi levitä monenlaisia reittejä pitkin.

Kinder-suklaatuotteisiin liittyvä salmonellaepidemia on Leinosen mukaan omanlaisensa esimerkki.

–  Suklaa on ympäristö, jossa salmonellabakteeri ei pysty lisääntymään, mutta voi silti säilyä tartuntakykyisenä.

Katso myös video: Onko kaupasta ostamasi broileri "limaista"? Tee näin ennen paistoa

Lue myös: Jos ruoassa on vähän hometta, voiko sitä vielä syödä? Asiantuntija: "Yksi nyrkkisääntö kannattaa pitää mielessä"

Lähteet: Ruokavirasto, THL