Viime tiistaina vuoden ja kolmen kuukauden ikäinen Lilli maisteli iltapalaa hyvillä mielin. Reippaasti syövä tyttö pisteli iloisena ruokaa suuhunsa, kunnes omena aiheutti yskän.
– Lilli on erittäin reipas syömään ja olemme saaneet olla tarkkana sen suhteen, että ruokaa ei mene kerralla liikaa suuhun. Lilli on sormiruokaillut paljon ja tiesin sitä kautta, että lapsella kakomisrefleksi on herkemmässä kuin aikuisella, tytön äiti Anna Markkanen kertoo.
Siksi omenan aiheuttama tilanne ei huolestuttanut vanhempia heti, sillä tyttö sai yskittyä liiat palaset nopeasti pois.
Mitä tarkoittaa aspiraatio?
Ruoan tai juoman kulkeutumista henkitorveen kutsutaan aspiraatioksi. Se voi tapahtua kenelle tahansa, mutta pienet lapset, eri tavoilla vammautuneet tai esimerkiksi neurologisesti sairastuneet ihmiset, sairaalapotilaat ja vanhukset ovat riskiryhmää.
Aspiraatio on vaarallista ja voi aiheuttaa keuhkokuumeen joko vierasesineen tai sen mukana tulleiden bakteerien kautta.
Hyviä vinkkejä turvalliseen ruokailuun saa potilasjärjestöjen sekä perheille suunnattujen verkkosivujen kautta. Esimerkiksi Aivoliiton ohjeissa on paljon kaikille sopivia neuvoja.
Iltapala ei kuitenkaan jatkunut enää normaalisti.
– Lilli alkoi itkeä, ja itku jatkui vielä isänsä sylissä pitkään. Tämä ihmetytti meitä, sillä tyypillisesti Lilli toipuu harmituksesta hyvin nopeasti.
Ensin vanhemmat ajattelivat, että lapsi oli säikähtänyt tilannetta, mutta samalla tytön käytöksessä alkoi huolettaa toinenkin asia.
– Lilli heittäytyi todella uneliaaksi. Hän halusi vain käydä nukkumaan, kitisi ja hieroi silmiään. Toki oli ilta-aika, mutta vain hetkeä aiemmin hän oli ollut todella pirtsakka.
Lilli hengitti normaalisti eikä vanhemmat kuulleet hengityksestä minkäänlaista epänormaalia ääntä. Tyttö vaikutti kuitenkin siltä, että hänellä oli huono olla.
Rinnalla hän joi vähän maitoa, mutta pillimukista hän ei halunnut ottaa juomista. Hän alkoi kuolata hyvin runsaasti.
Epäilyttävän rauhallinen lapsi
Vanhemmat päättivät soittaa päivystykseen, jossa heitä kehotettiin tulemaan paikalle näytille.
– Kiinnitimme Lillin turvakaukalon autossa kuljettajan viereen etupenkille, josta poistimme turvatyynyn käytöstä. Pidin tärkeänä seurata lapsen vointia koko ajan.
Lapsi matkusti äidin vieressä rauhallisena. Sama rauhallinen käytös jatkui sairaalassa, jossa lapsi otettiin nopeasti tutkittavaksi. Hoitajan ja lääkärin tutkiessa Lilli nojasi äitiinsä ja katseli ympärilleen rauhallisesti.
Epäilyttävän rauhallisena, sanoo Anna Markkanen.
– Siinä pohdittiin, onko lapsi jo väsynyt pitkän päivän jälkeen, mutta itse mietin, ettei siitä ole kyse. Väsyneenä reippaasta Lillistä tulee entistä vilkkaampi väkkärä.
Kirkasta limaa ja omenanpaloja
Happisaturaatio näytti hyviä lukemia, kuumetta ei ollut eikä keuhkoista kuulunut mitään erityistä. Suussa ja nielussa näytti olevan kaikki kunnossa.
Markkanen kuvailee tunnelmaa vähän vaivautuneeksi.
– Itsellenikin tuli sellainen olo, että tulinkohan ihan turhaan, että veinkö nyt turhaan muiden aikaa. Samalla takaraivossa oli ajatus, että lapsi ei ole oma itsensä. Syy kuolaamiseen ei ollut vielä selvinnyt.
Äiti ja tytär ohjattiin viereiseen huoneeseen kokeilemaan, suostuisiko lapsi syömään. Hän oli rinnalla ja imi jonkin aikaa ja vaikutti olevan kunnossa.
– Kun nostin Lillin pystyyn, alkoi hän kakomaan ja kirkasta limaa alkoi tulla kamalasti. Käänsin hänet vatsalleen käteni varaan ja pidin kättä leuan alla. Kädelleni tuli kirkkaan liman seassa pieniä omenanpaloja.
Lapsi ei oksentanut, sillä maito ja muu iltapala pysyi vatsassa. Lillin vointi muuttui heti paremmaksi ja hän kiinnostui ympäristöstä tuttuun tapaan. Hän hymyili ja pärisytteli ja meni ympäri huonetta.
– Tämän tytön tunnen, Markkanen kertoo ajatelleensa.
Aspiraation vaarat
Lääkäri teki diagnoosin, joka oli aspiraatio eli vierasesine keuhkoissa. Hän konsultoi kollegoitaan ja kävi katsomassa Lilliä muutamaan kertaan. Samalla hän pahoitteli, ettei diagnoosia saatu tehtyä aiemmin.
– En syytä lääkäriä tästä ollenkaan, hän painottaa.
Perhe päästettiin kotiin, mutta vanhempia vannotettiin seuraamaan lasta hyvin tarkasti ja palaamaan, jos tytön voinnissa tapahtuu yhtään mitään poikkeavaa.
Vaarana aspiraatiossa on se, että hengityselimiin on päässyt bakteereita, jotka johtavat keuhkokuumeeseen. Sitäkään ei voitu varmaksi tietää, ettei keuhkoissa olisi ollut lisää omenanpaloja.
Tyttö voi kuitenkin hyvin eikä torstaisessa kontrollikäynnissä havaittu mitään.
– Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että selvisimme säikähdyksellä.
Vanhemman vaisto avainasemassa
Markkanen on kertonut tapauksesta sosiaalisessa mediassa, jossa useat muut ovat kommentoineet kokeneensa samanlaisia hetkiä. Joidenkin kohdalla hengityselimiin päässyt vierasesine on johtanut keuhkokuumeeseen tai keuhko-ongelmien kierteeseen.
Markkanen haluaa kertoa perheensä kokemuksesta senkin takia, että jokainen vanhempi ymmärtää ruokailuun liittyviä riskejä.
– Moni ajattelee, ettei esimerkiksi soseeseen voi tukehtua, mutta varsinkin siinä tapauksessa, jos kiinteät aloitetaan ennen kuin lapsi osaa istua, täytyy olla todella tarkkana.
Lisäksi hän kannustaa vanhempia luottamaan vaistoihinsa.
– Vanhemmat sen lapsen parhaiten tuntevat ja näkevät, kun kaikki ei ole niin kuin pitää. Itselläkin oli vastaanotolla vähän tyhmä olo, kun olin siellä rauhallisen lapsen kanssa, mutta luotin tunteeseeni. Kannattaa mennä kysymään apua ja näyttämään lasta, jos tuntuu, ettei kaikki ole normaalisti.
MTV Uutiset kertoi elokuussa Miro-vauvasta, joka joutui sairaalaan enteroviruksen aiheuttaman aivokuumeen takia. Lue koko juttu täältä, video aiheesta alla:
0:25
