19 kysymystä ja vastausta koronasta – mitä saa ja kannattaa tehdä ja mitä ei?

Epidemiatilanne vaihtelee huomattavasti eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudulla tilanne on erityisen vaikea, mutta esimerkiksi Itä-Savossa tautia on melko vähän. Siksi myös ohjeet ja toimintatavat vaihtelevat alueittain.

1. Miten paha Suomen epidemiatilanne on nyt?

Huolestuttava. Suomi on sen kynnyksellä, että tauti lähtee leviämään yhtä nopeasti kuin muualla Euroopassa. Lisärajoitukset voivat helpottaa tilannetta.

2. Miten monta ihmistä saa tavata viikossa?

Mahdollisimman vähän, mutta virallista suositusta tästä ei ole. Ihmisellä on useita eri elämänpiirejä. Kun ihminen käy vuorotellen kotona, harrastuksissa ja töissä, virus leviää piiristä toiseen. Siksi nyt kannattaa rajoittaa tapaamiset vain välttämättömiin ja huolehtia turvaväleistä, hygieniasta ja maskeista.

3. Voiko Etelä-Suomesta lähteä muualle Suomeen, esimerkiksi pohjoiseen? Entä toisinpäin? Kannattaako matkustaminen?

Harkintaa täytyy käyttää, jos menee alueelle, jossa epidemiatilanne on erilainen kuin kotipaikkakunnalla. Jos matkakohteessa ei ole paljon yhteyksissä paikallisiin ihmisiin, riski on pieni. Matkustamista eri paikkakuntien välillä ei ole kielletty, mutta alueet antavat siitä suosituksia.

4. Pitäisikö etätöitä tehdä, jos työpaikalla ei ole linjattu asiasta?

Tällä hetkellä suositellaan etätöitä laajasti. Esimerkiksi HUS-alueella etätyösuositus on ollut jo toista kuukautta. Etätyö vähentää ihmiskontakteja, eli varsinkin pahoilla tautialueilla siitä on hyötyä.

5. Miksi kouluihin tulee etäopetusta, vaikka se tuottaa oppimisvaikeuksia?

Peruskoulut eivät ole etäopetuksessa, mutta pääkaupunkiseudulla toisen asteen oppilaitokset ovat siirtymässä etäopetukseen. Nyt käytetään kaikki keinot tartuntojen vähentämiseksi. Peruskouluissa tartuntoja on ollut suhteellisesti vähemmän kuin vanhemmilla opiskelijoilla.

6. Saako ulkona pitää tilaisuuksia?

Siitä keskustellaan parhaillaan. Pääkaupunkiseudulla odotetaan aluehallintoviraston päätöstä yleisötapahtumien kieltämisestä. Vielä ei tiedetä, sallitaanko isoja kokoontumisia edes ulkotiloissa. Tauti on levinnyt myös ulkona, esimerkiksi opiskelijatapahtumissa.

7. Saako kuntosalilla tai uimahallissa käydä?

Tilanne vaihtelee alueittain. Uimahallit ja kunnalliset kuntosalit menevät pääkaupunkiseudulla kiinni. Myös yksityisten toimijoiden toivotaan rajoittavan tilojensa käyttöä. Lisäksi esimerkiksi Pirkanmaalla rajoitetaan liikuntatilojen käyttöä. Kuntosali on riskialtis paikka, sillä etäisyyksien pitäminen on vaikeaa ja hengästyminen lisää pisaroiden leviämistä. Alueilla, joilla tauti ei leviä, liikuntatilojen käyttöä ei ole rajoitettu.

8. Saako junalla matkustaa ja pitääkö alaikäiselläkin olla maski?

Junalla voi matkustaa, mutta silloin pitäisi käyttää maskia ja olla mielellään kaukana muista. Pienten lasten ei tarvitse käyttää maskia, mutta jo teini-ikäisille sitä suositellaan.

9. Voinko mennä viettämään uuttavuottaHelsinkiin? Ovatko ravintolat siellä auki? 

Uudenvuoden ja joulun juhlat kannattaa joka puolella Suomea pitää perhepiirissä.

Ravintolat ovat ainakin nyt auki, mutta niiden aukioloaikoja, istumapaikkoja ja anniskelua on rajoitettu eri tavoin eri puolilla Suomea. Ei ole näköpiirissä, että ravintolarajoituksista päästäisiin lähiaikoina eroon. Rajoituksia tiukennetaan ja höllennetään aina tautitilanteen mukaan. 

10. Tuleeko kaikkiin yläkouluihin maskipakko?

Se jää nähtäväksi. Maskeista päättävät alueet, ja niiden käyttötarve riippuu tautitilanteesta. Osassa kouluja maskeja käytetään jo. 

11. Eristetäänkö Uusimaa taas muusta Suomesta?

Tuskin. Siihen ei ole yhtä suurta tarvetta kuin keväällä. Keväällä tauti jylläsi Uudellamaalla, ja sululla pyrittiin suojelemaan muuta Suomea. Nyt Uudenmaan sulusta ei olisi vastaavaa hyötyä, sillä tautia esiintyy monen sairaanhoitopiirin alueella.

Jos jokin alue tai alueita haluttaisiin eristää muusta Suomesta, se edellyttäisi valmiuslain käyttöönottoa.

12. Auttaako kasvomaski oikeasti?

Tämänhetkisen tiedon mukaan auttaa. On tutkimusnäyttöä siitä, että jos viruksen kantaja pitää maskia, hän suojaa muita ihmisiä tartunnoilta. Maskilla ei siis suojella itseä, vaan muita.

Kunnollinen ja oikein käytetty kasvomaski auttaa niissä tilanteissa, joissa etäisyyttä ei voi pitää. Ongelma on se, että nyt iso osa tartunnoista tulee tilanteista, joissa maskia ei käytetä, eli lähipiirin kanssa.

Lue lisää: Tanskalaistutkimuksen mukaan kasvomaskeista on hyötyä vain jonkin verran tai ei ollenkaan

13. Enkö saa nähdä enää tänä vuonna isovanhempia?

Ulkotiloissa isovanhempien tapaaminen onnistuu. Etenkin sisätiloissa kannattaa aina käyttää maskia ja pitää turvavälit. Etäyhteyksiä voi suosia. 

14. Onko pääkaupungin ulkopuolisia urheilukilpailuja rajoitettu? Loppuvatko kaikki urheilukaudet tänä vuonna kesken?

Urheilukilpailuissa on erilaisia rajoituksia. Niihin esimerkiksi otetaan tavallista vähemmän yleisöä ja maskien käyttö on osassa paikkoja pakollista. Urheilukilpailuja ei ole ainakaan toistaiseksi kielletty, mutta osa seuroista on perunut esimerkiksi jääkiekko-otteluita. 

Peruutuksia, urheilukilpailujen siirtoja ja taukoja sarjoihin tulee varmasti. Tilanne elää ja riippuu paikallisesta epidemiatilanteesta.  

15. Voiko Pirkanmaalla järjestää kuorokonsertin turvavälein joulukuussa?

Sitä kannattaa harkita tarkasti. Kuorolaulu on ongelmallinen harrastus koronatilanteessa, koska laulaessa pisaroiden muodostus lisääntyy. Kuorokonsertteja ei ehkä kannattaisi järjestää nyt, mutta jos niitä järjestetään, maskeista ja turvaväleistä pitää huolehtia hyvin.

Pirkanmaalla tautitilanne on pahentunut. 

16. Tuleeko hoivakoteihin vierailukielto?

Yleistä vierailukieltoa ei voi lain mukaan määrätä, mutta yksiköt ovat tehneet vierailukieltoja itse. Tartunnat hoivakoteihin ovat syksyllä tulleet pääosin vierailijoilta, kun keväällä ne tulivat henkilökunnalta. Siksi vierailijoiden täytyy olla hyvin varovaisia, ettei tauti tartu vanhuksiin.

17. Kielletäänkö lasten ja nuorten harrastukset?

Se on mahdollista, ja asiaa harkitaan parhaillaan. Ainakin pääkaupunkiseudulla tilanne on sellainen, että lasten harrastusten kieltämistä täytyy pohtia. Päätöksiä ei vielä ole tehty millään alueella.

18. Milloin valmiuslain voi ottaa käyttöön?

Siihen tarvitaan perusteet, ja aina ensisijaisesti toimitaan normaalilainsäädännöllä. Yksi syy valmiuslain käyttöönottoon voisi olla se, että esimerkiksi terveydenhuollossa tehohoidosta tai muista kriittisistä tehtävistä uhkaisivat loppua tekijät.

Valmiuslain tarpeellisuudesta on kuultu erilaisia näkemyksiä myös poliitikoilta. Hallitus kokoontuu keskiviikkona, kuulee terveysviranomaisia ja keskustelee valmiuslaista.

19. Voiko  Suomeen tulla ulkonaliikkumiskielto?

Se ei ole Suomen keinovalikoimassa. Ulkonaliikkumiskieltoja on ollut sota-aikana, mutta nyt ulkona liikkuminen ei ole ongelma, vaan fyysiset tapaamiset.

Kysymyksiin vastasivat johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä, virusopin professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta ja ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Lisäksi jutun tekemisessä on hyödynnetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuja.