Asunnottomuus vähenee Suomessa, kuten se on pienentynyt jo jonkin aikaa. Huonompi asia on, että tilastojen varjoon jää ikäviä trendejä.
– Kaduilla on yhä enemmän yhä nuorempia ja yhä huonommassa kunnossa, linjaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n viestinnästä vastaava työntekijä Erja Morottaja.
Hänen mukaansa nuorten asumisongelmien taustalta löytyy 1990-luvun lama.
– Nykyiset nuoret asunnottomat ovat syntyneet silloin tai olleet silloin pieniä. Vanhempien ongelmat pahenivat tuolloin, kun palveluita supistettiin ja kiristettiin. Seuraukset näkyvät nyt kaduilla.
Lue myös: Vesivahingosta ja pikavipeistä alkanut velkakierre vei kodin – Juuso, 29, asui teltassa Aurajoen rannassa ja oli jo valmis antamaan periksi: "Pitäisikö vaan hypätä jokeen?"
Morottaja käyttää termiä katu sikäli osuvasti, että asunnottomuus keskittyy selvästi pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin.
– Suomessa oli viime vuoden tietojen mukaan noin 5 500 asunnotonta. Heistä on pääkaupunkiseudulla runsaat 3 000 ja Helsingissä yli 2 100.
Alkavan viikon torstaina vietetään Suomessa Asunnottomien yötä. Tämän vuoden teemana on naisten asunnottomuus.
– Naisten osuus kodittomista on ollut hitaassa nousussa. Asunnottomia naisia on yli 1 200. Ilman asuntoa olevista on nyt viidesosa naisia, viidesosa ulkomaalaisia ja viidesosa nuoria.
Kodittoman syvä häpeä
Pitkäkestoinen asunnottomuus on vähentynyt. Siihen, kuten myös kodittomien kokonaismäärän laskuun, on vaikuttanut Suomessa asunto ensin -malli. Se merkitsee, että ihmisille hankitaan ensin katto pään päälle. Vasta sitten aletaan pureutua syihin, jotka ovat asunnottomuuteen johtaneet, Morottaja kertoo.
Aiemmin periaatteena oli, että ongelmiin joutuneita palkittiin asunnolla, jos oli onnistunut olemaan tietyn ajan esimerkiksi selvin päin.
– Sitten todettiin, että tuolla systeemillä ihmiset eivät pystyneet kotiaan pitämään.
Lue myös: Katie rakastui kodittomaan mieheen – juttutuokiot rannalla johtivat romanssiin: "Minusta tuntui, että pystyin luottamaan häneen"
Asunnottomuuden vähentämisessä on auttanut niin ikään se, että Suomessa on päästy pääosin pois yhteismajoituksesta asuntoloissa.
– Vieläkin on joitakin hätämajoituspaikkoja, ja niitä tarvitaan. Isompi suunta silti on, että ihmisillä on oma kämppä esimerkiksi asumisyksiköissä. Niissä annetaan myös apua siihen, että ihminen pystyisi siirtymään jossain vaiheessa itsenäiseen asumiseen.
Morottaja korostaa, että asunnon menetykseen liittyy Suomessa "tosi vahva häpeä".
– Nämä stigmat ovat lähtöisin ympäröivästä yhteiskunnasta. Edelleen meillä on ajattelua, jonka mukaan asunnottomuus on ihmisen oma vika.
Ennakkoluuloja ravistelee nyt se, että asunnottomuus uhkaa yhä useammin myös matti- ja maijameikäläisiä.
– Velkaantumisen takia hyvin moni niin sanottu tavallinen ihminen on vaarassa menettää asuntonsa, tai on sen jo menettänyt.