Entinen asunnoton Tii: "Piti olla päihteitä, että sai jostain yöpaikan"

Suomessa on noin 3 700 yksinelävää asunnotonta ihmistä. Näin arvioidaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa.

Asunnottomuus on vähentynyt Suomessa ennätyksellisen nopeasti, mutta porraskäytävissä ja ensisuojissa majoittuu yhä lukuisia asunnottomia.

Lue myös: Paulin syöksykierteen murheellinen päätös: Entinen poliisi kuoli 20 euron velan tähden – näin rikollinen teki täyskäännöksen elämässään

Kenelle kaupunki kuuluu?

Tänä vuonna Asunnottomien yön järjestäjät haluavat herättää keskustelua siitä, kenelle kaupunki kuuluu ja onko esimerkiksi julkinen tila kaikille yhdenvertainen.

Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtajan Sanna Tiivola mukaan jokaisella pitäisi olla mahdollisuus kokea olonsa turvalliseksi kaupungissa. Hänen mukaansa tavoitteeseen päästäisiin, jos asunnottomat otettaisiin mukaan kaupunkisuunnitteluun.

Tiivolan mukaan usein kuitenkin jo palveluiden, kuten asumisyksiköiden tai päiväkeskusten perustaminen tietyille alueille herättää vastustusta.

Vähintään henkistä syrjintää asunnottomat joutuvat Tiivolan mukaan kohtaamaan kaikkialla. 

Hallituksen suunnitelmat huolettavat

Hallituksen leikkaussuunnitelmat huolestuttavat Tiivolaa.

– Meidän asunnottomuusohjelmamme ovat olleet loistavat, ja niihin on varattu todella paljon resursseja. Nytkin hallitus on ihanasti laittanut, että pitkäaikaisasunnottomuus poistetaan. Mutta alkuperäinen maali oli asunnottomuuden poistaminen.

– Sosiaaliturvaan on tulossa sellaisia heikennyksiä, ettemme usko tavoitteen toteutuvan, Tiivola toteaa Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Lue myös: Ministeriön selvitys: Lasten harjoittamaa seksin myyntiä ei tunnisteta – jotkut yrittävät vain saada nukkumapaikan

Asunnottoman pitää olla koko ajan liikkeessä

Tii Judén jäi asunnottomaksi ensimmäisen kerran 18-vuotiaana. Nyt hänellä on oma koti, vielä vuonna 2016 oli toisin.

Hän kertoo, että julkinen tila, johon myös asunnoton on tervetullut, on "tehty aika ahtaaksi".

– Jos on jäänyt esimerkiksi kaupassa penkille istuskelemaan ja yrittänyt nostaa jalkoja ylös, kyllä aika nopeasti vartijat tai muut ovat tulleet hätistelemään, Juden toteaa MTV Uutisten haastattelussa.

– Jos taas on jäänyt porttikonkiin ja koettanut löytää siitä tuulen suojaa ja käydä nukkumaan, siihen on poikkeuksetta joko talonmies tullut harjanvarrella tökkimään eteenpäin, tai on soitettu poliisia paikalle siitä hätistämään.

Asunnoton ei siis voi jäädä mihinkään pidemmäksi aikaa, vaan liikkuminen on jatkuvaa.

Lue myös: Lähes 20 katkaisuhoitoa, rikoksia ja asunnottomuutta – yli 20 vuotta huumehelvetissä ollut Petri kertoo oman tarinansa

"Yöpaikka joudutaan maksamaan vastikkeellisesti"

Judénin mukaan erityisesti naisten asema asunnottomana on todella hankala.

–  Lisäisin tähän myös sukupuolivähemmistöt, jotka ovat aika lailla samssa asemassa kadulla ollessaan. He joutuvat kokemaan syrjintää, hyväksikäyttöä, väkivaltaa.

– Usein yöpaikka joudutaan maksamaan "vastikkeellisesti". Vaikka se ei aina tarkoittaisi seksuaalista kanssakäymistä. Minun kohdallani se tarkoitti, että piti olla päihteitä, että sai jostain yöpaikan.

"Mennään potkimaan tuota asunnotonta juoppoa"

Judénin mukaan kaikki asunnottomat kokevat väkivaltaa tai häirintää. Tilanteet voivat olla hyvinkin surullisia ja synkkiä.

– Ymmärrän, että lapset eivät välttämättä ymmärrä hätää, joka toisella ihmisellä on, mutta kuulin taannoin tilanteesta, jossa lapset olivat sanoneet: "mennään potkimaan tuota asunnotonta juoppoa metsikköön".

– Kulttuurista puuttuu tapakasvatus ymmärtää ihmisten hätää.

Katso jutun alussa olevalta videolta, miten asunnottomuus saatiin vähentymään Suomessa ennätyksellisen nopeasti ja millaisena asunnottomien puolesta puhuja näkee tulevaisuuden.