Sama virus kiersi lähes vuoden tiettävästi pisimpään koronatautiin sairastuneen potilaan elimistössä. 47-vuotiasta yhdysvaltalaista naista hoitanut lääkäri kertoo Science-lehdelle, mitä tapaus on opettanut.
Imusolmukesyövästä selviytynyt ja tyypin 2 diabetesta sairastanut nainen joutui koronan vuoksi sairaalahoitoon keväällä 2020. Vuodenajat vaihtuivat, mutta yskä ja hengenahdistus eivät hellittäneet.
Vaikka nainen pääsi sairaalasta kotiin, hän tarvitsi lisähappea. Koronatestit antoivat toistuvasti positiivisen tuloksen, mutta virusmäärät olivat vähäisiä.
Naisen vastustuskyky oli alentunut aiempien rankkojen syöpähoitojen vuoksi. Hänen elimistössään oli häviävän pieni määrä immuunijärjestelmän B-soluja, jotka osallistuvat vasta-ainevälitteiseen immuniteettiin.
Potilas hoitanut infektiosairauksien erikoislääkäri Veronique Nusseblatt Yhdysvaltain terveysvirastosta sanoo Science-lehdelle, ettei hänen mieleensä juolahtanutkaan, että nainen olisi voinut sairastua krooniseen koronaan. Potilas ei ollut vakavasti sairas, vaikka tauti elämää haittasikin.
Aiemmin erään immuunipuutteisen nelikymppisen miehen on raportoitu kuolleen viisi kuukautta kestäneen koronainfektion päätteeksi.
Lue myös: Vatsatautia vai koronaa? Yksi merkittävä eroavaisuus – pidä silmällä näitä oireita
Sama virus jatkoi leviämistä elimistössä
Maaliskuussa 2021 tehty koronatesti osoitti, että amerikkalaisnaisen erittämä virusmäärä oli noussut jyrkästi.
Tutkimukset paljastivat, että kyseessä oli sama virusvariantti, joka taudin oli aiheuttanut 10 kuukautta aiemmin. Muussa väestössä leviämisen lopettanut variantti oli siis jatkanut etenemistään potilaan elimistössä sen sijaan, että hän olisi saanut jostain uuden tartunnan.
Viruksen sekvensointi kuitenkin paljasti kaksi kromosomeista puuttuvaa osasta. Toinen tällainen deleetio oli tapahtunut RNA:ssa, joka saa solut tuottamaan koronaviruksen pintaproteiinia, jolla taudinaiheuttaja tunkeutuu soluihin.
Toinen suurempi ja lääkäreiden mielestä merkittävämpi deleetio oli tapahtunut piikkiproteiinien ulkopuolella eli alueella, jota on tutkittu vähemmän. Samanlaisia muutoksia on aiemmin raportoitu muilla kroonisesta koronasta kärsivillä ja tautiin toistamiseen sairastuneilla.
Lääkärien kirjoittama, vielä vertaisarvioimaton tapausraportti on ilmestynyt medRxiv-palvelussa.
Lue myös: Syöpäsairas 71-vuotias kantoi tartuttavaa koronavirusta 70 päivää – oli koko ajan oireeton
Nainen parani lopulta
Tapaus on antanut lääkäreille arvokasta tietoa siitä, kuinka kauan koronainfektio voi kestää ja miten virus voi kehittyä ihmisen elimistössä.
Vaikka krooninen korona on harvinainen, tapauksia on tärkeää tutkia esimerkiksi uusien varianttien varalta. Vaarana on, että virus ehtii kehittymään immuunipuutteisessa elimistössä ja uusia variantteja pääsee syntymään.
Lähes vuoden, 335 päivää, kestäneestä koronasta kärsinyt nainen parani lopulta, kahden sairaalajakson jälkeen. Elokuun jälkeen tehdyt koronatestit ovat olleet negatiivisia ja oireet ovat helpottaneet. Lisähappea hän ei enää tarvitse.
Lue myös: Erikoislääkärin karu totuus vaikeaa koronaa sairastavien hoidosta: "Lihakset surkastuvat, nesteet eivät pysy oikeissa paikoissa, ravinto ei imeydy – kaikki on sekaisin"
Lähteet: Science Magazine, Live Science, MedRxiv