Kanta-Hämeen keskussairaalassa työskentelevä Tiina avautui Facebookissa julkisesti koronapotilaita hoitavien sairaanhoitajien raskaasta työstä. Yhden koronapotilaan hoitaminen vaatii paljon henkilökuntaa ja tehohoidon resurssit ovat tiukalla.
Tiina kertoo MTV Uutisille puhuvansa yleisesti sairaanhoitajien puolesta. Hän on itse osana tiimiä anestesian ja tehohoidon erikoislääkärinä, mutta hän haluaa puhua sairaanhoitajien puolesta.
Lääkäri tavoitettiin 26 tunnin työvuoron jälkeen
MTV Uutiset tavoitti puhelimitse Tiinan, joka oli juuri palaamassa kotiin 26 tunnin työvuoron jälkeen. Hän antoi luvan Facebook-päivityksen siteeraamiseen.
Sunnuntaikin voi olla karua arkea vuorotyöläiselle – eikä vähiten sairaanhoitajalle.
– Ei siis muuta kuin heti aamusta suojavaatteet niskaan ja covid-huoneeseen. Maskeihin on jo ehtinyt tottua, eikä suojaimetkaan enää juuri ahdista, lähinnä ärsyttävät. Kummasti vuoden aikana tähänkin on jo ehtinyt kehittyä jonkinlainen rutiini, kuvailee Tiina Facebookissa.
Tiinan päivitys on kerännyt tuhansia tykkäyksiä ja jakoja.
Potilaan kääntämiseen tarvitaan 6-7 henkilöä
Koronapotilaita on tavattu hoitaa vatsallaan, sillä tällainen asento edistää hengitysvaikeuksista kärsivän hapensaantia. Vatsalleen kääntäminen aiheutti työnsarkaa myös Tiinan sunnuntaipäivään.
– Hengityskoneeseen kytketyllä potilaalla tuohon kääntöön tarvitaan kaikkiaan 6-7 henkilöä, ja aikaa siihen kuluu helposti se reilu puoli tuntia, Tiina kertoo.
Hankalaksi asian tekevät potilaaseen kytketyt piuhat ja letkut, kuten keuhkopussidreenit, EKG ja happisaturaatiomittari. Näiden lisäksi Tiina luettelee liudan muitakin vekottimia, jotka ovat kytkettynä koronapotilaaseen.
– Kääntö siis aloitetaan letkujen ja piuhojen järjestelyllä. Toki potilaalle myös hyvissä ajoin annetaan riittävä kipulääkitys. Järkevintä on kääntää potilas siihen suuntaan, että suurin osa johdoista kulkee potilaan yli.
Hoitajat joutuvat rakentamaan nostinkahvat siirtolakanasta ja aluslakanasta.
– Ja ei muuta kuin ympäri. Rauhassa ja harkiten, varmistaen koko ajan ettei yksikään letku kiristyy liikaa tai irtoa.
"Hoitoajat ovat pitkiä ja hoidot rankkoja"
Tiinan mukaan Covid19-taudin vaikeat muodot olivat kesällä ja syksyllä harvassa, mutta nyt ne ovat jälleen ponnahtaneet esille.
– Hoitoajat ovat pitkiä, ja hoidot rankkoja. Ja nyt potilaat joutuvat jälleen noihin raskaampiin hoitoihin.
Tiina kertoo, että hengityskonehoidon lisäksi tauti vaatii muita, raskaita hoitoja.
– Munuaisten lopettaessa toimintansa päädytään keinomunuaishoitoon. Sydän tarvitsee omat tukilääkkeensä. Hyytymisjärjestelmä on sekaisin ja tasapainoillaan jatkuvasti hyytymisen ja vuotojen rajamailla. Lihakset surkastuvat. Nesteet eivät pysy oikeissa paikoissa, eikä ravinto imeydy. Kaikki on sekaisin.
Resurssit ovat tiukalla
Tiina kertoo, että hänen työpaikallaan pärjätään juuri ja juuri työvoiman puolesta.
– Kovin montaa potilasta lisää ei enää kuitenkaan tarvita, jotta tehohoitoresurssin nosto pakottaa leikkaussalitoiminnan osittaiseen alasajoon. Se tarkoittaa jälleen hoitojonojen kasvua. Tämä on jatkuvaa tasapainoilua, päivä kerrallaan.
"Käyttäkää hyvät ihmiset niitä maskeja"
Tiina muistuttaa, ettei koronaviruksen aiheuttama tauti ole ”pikkuflunssa”.
– Käyttäkää nyt hyvät ihmiset niitä maskeja ja välttäkää turhia sosiaalisia kontakteja. Itsellä ne on nyt jo kohta vuoden olleet ihan minimissä ja alkaisi kyllä jo riittää. Työ vaatii paljon ja pientä kevennystä jo kaipaisi. Vaan minkäs teet. Tauti jyllää edelleen ja rajoitukset ovat tarpeen.
– Ja ottakaa se rokote kun se oma vuoro tulee. Voittaa tehohoidon ihan koska vain.
Johtajaylilääkäri: Kiireetöntä hoitoa on ajettu alas
MTV Uutiset tavoitti Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Leskisen. Hän kertoo että viimeisen kahden viikon aikana sairaalassa on ollut lisääntynyttä tarvetta koronapotilaiden hoidolle.
– Tällä hetkellä pärjäämme vielä hyvin, mutta ennusteet ovat sen mukaisia, että muutaman viikon sisällä joudumme poikkeaviin toimiin.
Sairaalassa on varauduttu alustavasti tilanteen pahenemiseen.
– Tästä viikosta alkaen suljimme jo kaksi leikkaussalia kolmen viikon ajaksi juuri tätä valmistautumista varten. Kiireettömiä leikkauksia ajetaan alas ja tehotoimintaa nostamme ylös. Hoitohenkilökuntaa ja anestesialääkäreitä siirrämme tehotoimintaan.
Leskinen muistuttaa, että kiireettömän hoidon resursseista karsiminen kerryttää hoitovelkaa.
– Hoitajia kuormittaa varmasti tämä epävarmuus. Jos tulee hirveän paljon potilaita, niin hoitovelka lisääntyy ja se huolestuttaa heitä.
Leskisen mukaan 24 tunnin työvuoro lepoaikoineen on vielä normaalia.
– Työvuorojen pituudet eivät ole muuttuneet mihinkään. Niihin täytyy myös varmistaa lepoaikaa, mikä niihin kuuluukin.
Muiden sairaanhoitopiirien apuun ei olla vielä jouduttu turvautumaan.
– Pyydämme apua sitten, jos joudumme hurjasti normaalitoimintaa ajamaan alas. Silloin voi aina naapurisairaanhoitokunnasta kysyä apua – niin kuin meiltäkin on kysytty. Mutta tilanteemme ei ole vielä kriisiytynyt.