Eläköitynyt poliisi ihmettelee puheita siitä, ettei hätäkeskuksiin saada rekrytoitua osaavaa väkeä. Hätäkeskuslaitoksen resurssipula nousi puheenaiheeksi viime viikonloppuna Espoon Vilniemen uimarannalla sattuneen vaaratilanteen takia.
Pieni poika joutui hengenvaaraan jäätyään kädestään kiinni järven pohjalla olleeseen uistimen koukkuun.
Paikalla olleet kertovat, että hätäkeskukseen joutui jonottamaan kymmenen minuuttia ennen kuin apua saatiin hälytettyä paikalle.
Hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen kertoi maanantaina MTV Uutisille, että hätäkeskuslaitoksen voimavarat ovat rajalliset eikä äkillisiin piikkeihin ole resursseja.
Niemisen mukaan päivystyshenkilöstön rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia, koska pätevyyden omaavia henkilöitä ei ole saatavilla riittävästi.
Lue myös: Uistimeen tarttunut poika oli hukkumaisillaan eikä hätäkeskukseen päässyt läpi: ”Henkilöstövahvuus alle minimitason”
”Puheet ristiriidassa käytännön kanssa”
MTV Uutisiin yhteyttä ottanut mies kritisoi, että puheet henkilöstöpulasta ovat ristiriidassa käytännön kanssa.
Nimettömänä pysyttelevä mies kertoo olevansa eläköitynyt poliisi. Hän kertoo hakeneensa kovasta henkilöstöpulasta kärsineeseen Keravan hätäkeskukseen päivystäjäksi viime lokakuussa 68-vuotiaana.
Hän toteaa olleensa kaikin puolin pätevä hakija kuntonsa ja osaamisensa puolesta. Häntä ei kuitenkaan lopulta kelpuutettu töihin hänen ikänsä takia.
– Näin minulle sanottiin, että ikäni takia en paikkaa saa. Minua on jäänyt tämä niin paljon harmittamaan, että haluan siitä kertoa. Minkä takia julkisuudessa puhutaan siitä, että työuria tulisi pidentää ja eläkeikää pitäisi nostaa ja sitten käytännössä en saa tehdä töitä vaikka todella haluaisin?, hän kummastelee.
– Kaiken lisäksi kyseessä olisi tehtävä, jossa on henkilöstöpula ja minulla olisi siihen pätevyys.
Hätäkeskuksen päällikkö: Tilanne ei ole yksioikoinen
Keravan hätäkeskuksen päällikkö Vesa Seppä ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen.
Seppä toteaa MTV Uutisille, että hätäkeskuspäivystäjän valinnan yhteydessä joudutaan pohtimaan monia asioita, eikä tilanne ole yksioikoinen.
Seppä kommentoi, että valtionhallinnossa saattaa tulla eteen lainsäädännöllisiä seikkoja, jolloin ikä voi olla esteenä vakinaiseen virkaan haettaessa.
Eläkeläispoliisi kummastelee, että miksi hän ei saisi tehdä edes sijaisuuksia, vaikka ikä olisi vakinaiseen virkaan esteenä.
– Tilanne on mielestäni aivan älytön, olisin valmis tekemään myös lyhyempiä pätkiä ja sijaisuuksia. Lisäksi työhaastattelussa oltiin vaikuttuneita osaamisestani ja työhistoriastani rikospoliisissa. Siltikään osaamiseni ei kelpaa.
"Päteviä jäi ulkopuolelle"
Hätäkeskuksen päällikkö Vesa Seppä kertoo, että viimeisimmässä haussa Keravan hätäkeskukseen haki paljon juurikin poliisitaustaisia henkilöitä.
– Oli kymmenen määräaikaisuutta haussa ja meillä oli enemmän kuin kymmenen muodollisesti pätevää hakijaa. Silloinhan siinä tietysti ulkopuolelle jää joitakin muodollisesti päteviä hakijoita, Seppä toteaa.
Seppä huomauttaa, että työnohjaus ja työkoulutus kestää poliisitaustaisillakin henkilöillä useita kuukausia.
Lue myös: Pieni poika meinasi hukkua Espoon Vilniemen rannalla jäätyään kiinni uistimen koukkuun- paikalla olijat saivat siiman leikattua irti
– Ajatellaan että poliisikoulun käynyt hakija tulee nimitetyksi hätäkeskuslaitokseen. Me koulutamme häntä pitkään ennen kuin hän ryhtyy itsenäiseen työskentelyyn. Sekin aiheuttaa rajoitteita rekrytointiin, että kuka on siihen sitoutunut ja kuka siihen tehtävään kykenee pitkällä juoksulla.
Seppä kertoo, että Keravan hätäkeskuksessa henkilöstövaje on mennyt parempaan suuntaan tämän vuoden aikana. Siitä huolimatta henkilöstömäärässä on edelleen puutetta 10-15 henkilötyövuoden verran.
Iän tuomaa kokemusta tarjolla
Poliisimies kertoo MTV Uutisille tietävänsä hyvin, että hänet tarvitsisi muiden hakijoiden tavoin perehdyttää hätäkeskusjärjestelmien käyttöön. Hän ei näe tätä esteenä.
Hän myös katsoo, että hänellä olisi kattavampi kielitaito, kuin monilla hätäkeskuspäivystäjillä.
– Lisäksi muistuttaisin, että iäkkäämmillä henkilöillä on pitkän kokemuksen tuomaa tietoa, jota ei ole mahdollista pelkkien opintojen avulla saada. Kyse ei ole siitä, että olisin jotenkin älykkäämpi tai viisaampi, vaan se on kokemuksen tuomaa etua.