Headhunter soitti Reetta Rajalalle ja sanoi tämän olevan liian vanha työtehtävään – "Vähän hätkähdin kyllä"

10:19img
Julkaistu 16.04.2024 06:26
Toimittajan kuva

Lisa Kärnä

lisa.karna@mtv.fi

Sosiaalisessa mediassa on ollut viime aikoina kiivasta keskustelua ikäsyrjinnästä. Ilmiö on monelle tuttu, mutta sen todentaminen työelämässä voi olla vaikeaa. 

57-vuotias yrittäjä Reetta Rajala sai kokea ikäsyrjinnän harvinaisen suorasti, kun erään yrityksen headhunter soitti hänelle. Rekrytointialan ammattilaisen mukaan Rajala oli liian vanha avoinna olevaan toimitusjohtajan tehtävään, mutta tiedusteli, sattuisiko Rajala tuntemaan muita sopivia kandidaatteja tehtävään.

– Vähän hätkähdin kyllä sitä, ei kukaan ole koskaan sanonut minulle, että olisin liian vanha. Ajattelen, etten ainakaan mihinkään toimistotyötehtävään ole liian vanha, Rajala sanoo MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Soitosta suivaantuneena Rajala kirjoitti kokemuksestaan sosiaalisen median palvelu LinkedIn:iin. Julkaisu sai todella paljon huomiota ja Rajalan mukaan lukuisat muut suomalaiset kertoivat vastaavista kokemuksistaan hänelle. 

– Olen saanut 800 ihmiseltä viestejä, eli kyllä tässä jonkunnäköinen ongelma täytyy olla. Itse en ollut koskaan havainnut sitä, tämä tuli minulle aika yllätyksenä, että tällainen tämä tilanne on, hän sanoo. 

Rajala ei ollut itse hakemassa töitä, sillä yrittäjänä niitä riittää muutenkin, mutta puhelun myötä hän sai toisen ajatuksen: nyt hänen missionaan on kohentaa keski-iän ohittaneiden työnhakijoiden arvostusta työmarkkinoilla. Rajala on jo koonnut eri alojen ammattilaisista koostuvan vapaaehtoisten tiimin toteuttamaan projektia

– 55 vuotta täyttäneet ovat aika heterogeeninen massa. Me emme ole samanlaisia, eikä meitä pitäisikään laittaa samaan muottiin, että tällaisia me nyt olemme. 

"Sellaisenaan ikä ei ole mikään selkeä päätöksentekoväline"

Headhunter Patrik Kvikantilla on yli 25 vuoden kokemus johtajien rekrytoinneista. Odgers Berndtsonilla työskentelevän Kvikantin mukaan ikä on kyllä hakuvaiheessa läsnä, mutta ehkä eri tavalla kuin helposti ajatellaan. 

– Se tulee enemmän sitä kautta, että haetaan esimerkiksi tiettyä kokemusta tiettyihin rooleihin. Siitä tulee sitten näkemys, että minkälaista kokemusta tarvitaan, kuinka monta vuotta ollaan tehty tiettyjä asioita eri rooleissa ja siitä syntyy jonkunlainen ikähaarukka. Sellaisenaan ikä ei ole mikään selkeä päätöksentekoväline, hän sanoo. 

Kvikant ei ole sama rekrytoija, joka soitti Rajalalle. 

– Esimerkiksi tänään meni yksi rekrytointi maaliin, missä valittiin 58-vuotias henkilö toimitusjohtajaksi, hän sanoo. 

Avi tutkii vuosittain kymmeniä epäiltyjä ikäsyrjintätapauksia

Ikäsyrjintää työpaikoilla valvova aluehallintovirasto saa vuosittain tutkittavakseen kymmeniä tapauksia, joissa työnhakija on epäillyt joutuneensa syrjityksi nimenomaan ikänsä vuoksi. Silti asian todentaminen voi olla vaikeaa. 

– Jos työhönottotilanteessa on suurin piirtein tasaväkiset hakijat, on vaikea todeta objektiivisesti, että syrjintää olisi tapahtunut, toteaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen yksikön päällikkö Päivi Laakso.

Laakson mukaan kaikki ikäsyrjintä ei aina edes tule viranomaisten tietoon. 

– Ihmiset eivät aina ilmoita ikäsyrjinnästä työpaikalla eivätkä viranomaisille.

Vanhempien työnhakijoiden lisäksi ikäsyrjintä voi kohdistua myös nuoriin. Aluehallintaviraston mukaan muun muassa yli 21-vuotiaan kahvilatyöntekijän etsiminen ilmoituksella oli syrjivää, koska kahvilassa työskennelläkseen ei tarvitse olla 21 vuotta täyttänyt.

Vanhempia työnhakijoita on puolestaan syrjitty esimerkiksi hakemalla alle 32-vuotiasta tarjoilijaa ja alle 40-vuotiasta myyntiedustajaa.

Voisiko esimerkiksi anonyymi rekrytointi auttaa torjumaan ikäsyrjintää? Katso koko Rajalan ja Kvikantin haastattelu artikkelin yllä olevalta videolta!
 

Tuoreimmat aiheesta

Työelämä