Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan uutta rokotuskattavuustavoitetta ei aiota asettaa. Rajoitustoimia voidaan tarvita kevääseen saakka.
Suomessa 80 prosentin rokotuskattavuus 12 vuotta täyttäneiden joukossa saavutettiin tänään.
Lue lisää: 80 prosentin rokotekattavuus on nyt saavutettu – "Yhteisen ponnistelumme tulos"
Vieläkään ei tiedetään, kuinka korkea rokotuskattavuus riittää epidemian kurissa pitämiseen ilman rajoitustoimia, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen.
– Emme tiedä, kuinka ison osan väestöstä on oltava immuuneja, ennen kuin epidemia alkaa hiipua itsestään. Se tiedetään kuitenkin, että mitä korkeampi rokotuskattavuus on, sitä parempi mahdollisuus tähän on.
Lue myös: Näistä kolmesta syystä 80 prosentin rokotekattavuus ei riitä pysäyttämään koronaepidemiaa Suomessa – "En osaa sanoa, riittääkö mikään"
Uutta rokotuskattavuustavoitetta ei aiota asettaa, sillä se ei ole mielekästä, sanoo STM:n strategiajohtaja Pasi Pohjola.
– Yleisenä tavoitteena tulisi yhä olla mahdollisimman korkea rokotuskattavuus. Laumasuojan osalta ei ole mitään arviota ja sen arviominen on hankalaa. Sen tietää vasta, kun se saavutetaan. Tanskan esimerkki osoittaa, että noin 85 prosentin kattavuudella tapausmäärät ja sairaalahoito voivat edelleen kasvaa.
Alueellisia rajoitustoimia aiotaan yhä hybridistrategian mukaisesti jatkaa silloin, kun ne ovat välttämättömiä.
– THL:n arvioiden perusteella epidemia tulee olemaan kanssamme läpi talvikauden, eli oletettavaa on, että tilanteen niin vaatiessa rajoitustoimia voidaan tarvita kevääseen saakka. On vaikeaa arvioida, miten siitä eteenpäin tilanne etenee, Pohjola sanoo.
Laumasuoja voi jäädä saavuttamatta
Laumasuojan saavuttaminen tarkoittaisi, että myös yksittäiset rokottamattomat olisivat suojassa tartunnoilta, koska riittävän suuri osuus väestöstä olisi saanut rokotteen tai sairastetun taudin antaman suojan. Tuolloin epidemia sammuisi ilman rajoituksia.
– Epidemia ei tule sammumaan lopullisesti. Sen sijaan useimmat asiantuntijat arvioivat, että ennemmin tai myöhemmin tartuntojen määrä laskee matalalle tasolle ja tilanne saattaa muuttua niin, että niitä on jonkin verran vain talvisin. Se jää nähtäväksi, kuinka matalalle tasolle ne laskevat, Salminen sanoo.
Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo pitää epätodennäköisenä, että laumasuojaa saavutettaisiin kahdella rokoteannoksella.
– On todennäköisempää, että edes sadan prosentin rokotuskattavuus ei riittäisi laumasuojaan ottaen huomioon deltavariantin tartuttavuus ja rokotteiden teho tartuntojen estämisessä.
Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo
Laumasuojaan riittävä rokotuskattavuus riippuu tartuttavuusluvusta eli siitä, kuinka monta ihmistä tartunnan saanut keskimäärin tartuttaa, kun epidemia pääsee leviämään vapaasti.
Deltavariantin tartuttavuusluku on 5-7, eli noin kaksinkertainen alkuperäiseen viruskantaan verrattuna.
Aivelon mukaan 80 prosentin rokotuskattavuustavoite oli perusteltu alkuperäisen virusmuodon kohdalla, mutta ei enää deltavariantin kohdalla.
– Nyt tärkeintä on saada rokotuskattavuus mahdollisimman korkealla, mikä vähentää sairaalaan joutuvien määrää.
Koronavirus asettunee aloilleen kahden vuoden päästä
STM:n asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki sanoi torstaina, että paluuta pandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen ei ole.
– Koronavirus tulee kiertämään maailmaa hengitystieinfektioryppään mukana ja ehkä asettuu influenssan kaltaiseen sykliin. Rokotteita tullaan osalle väestöä tarvitsemaan useita vuosia.
Aivelon mukaan koronavirus alkaa käyttäytyä kausi-influenssan tai lievempää flunssaa aiheuttavien muiden koronavirusten tavoin parin vuoden päästä.
– Ehkä kahden vuoden virus voisi alkaa hakea kausidynamiikkaa. Pandemiat kestävät suurin piirtein 2–4 vuotta. Nyt ollaan kohta pari vuotta oltu keskellä pandemiaa, niin kyllä tässä vielä pari vuotta menee, että koronavirus asettuu aloilleen.
Lue lisää: STM ei tiedä vielä , mikä rokotekattavuus riittää pysäyttämään koronaepidemia
Normaaliin paluu tarkoittaa käytännössä sitä, että korona kiertää muiden virusten tavoin, mutta ei aiheuta sairaaloihin niin suurta kuormitusta, että rajoituksia tarvittaisiin.
– Jos koronasta tulee influenssan kaltainen riesa, niin sitä vastaan tarvitsee rokottautua jollain aikavälillä. Se tarkoittaa myös, että sairaalat tarvitsevat lisää tehohoitokapasiteettia. Nyt kapasiteetti on mitoitettu niin, että selvitään influenssakaudesta.
Järvinen: Rajoituksista ei uskalleta vielä luopua
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) infektioylilääkäri Asko Järvisen mukaan HUS:ssa varaudutaan siihen, että koronapotilaat kuormittavat sairaaloita vielä useiden vuosien ajan nykyisten influenssa- ja rs-viruspotilaiden tavoin.
– Rokottamattomia potilaita riittää täksi talveksi ja seuraaviksikin. Joitain potilaita tulee lisäksi sairaalaan kahdenkin rokotteen lävitse, sillä rokotteet eivät täysin estä mitään.
Influessakauden aikana HUS:ssa tehohoitoon joutuu noin sata influenssapotilasta. Tehohoitokapasiteettia ei kuitenkaan voida nopeasti kasvattaa pysyvästi koronapotilaiden vuoksi.
– Ongelmana on henkilöstön saatavuus. Kapasiteettia lisättäisiin, jos hoitohenkilökuntaa olisi saatavilla.
HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvinen
Järvisen mukaan nyt tehohoidossa on noin 10 koronapotilasta. Se on määrä, joka pystytään hoitamaan, vaikka koronapotilaat jäisivätkin pysyväksi osaksi potilasjoukkoa.
– Tällä potilasmäärällä pärjätään, mutta yksittäisten potilaiden leikkaukset voivat siirtyä. Silloinkin, kun influenssaepidemia on paha, yksittäisiä leikkauksia on jouduttu siirtämään.
Järvinen ennakoi, että rokotusten edetessä koronapotilaiden määrä tehohoidossa ei jää pysyvästi korkeaksi.
Lue myös: Husin Lehtonen: Helsingin yli 80 prosentin rokotekattavuus näkyy jo sairaaloissa – "Suuri osa hoitojaksoista olisi vältettävissä"
– Onneksi nyt näyttää siltä, että tehohoitoon on joutunut vain yksittäisiä rokottamattomia koronapotilaita. Oletan, että tulevaisuudessa kuormitus kohdistuu pääasiassa terveyskeskussairaaloihin, koska rokotusten läpi tulevia vaikeampia infektioita on ollut lähinnä iäkkäimmillä.
Järvisen mukaan nykyinen rokotuskattavuus ei vielä ole riittävä siihen, että viimeisistä rajoituksista voitaisiin luopua.
– Jos tehohoitopotilaiden määrä kovin merkittävästi nousee, niin se vaikuttaa muiden tautien hoitoon. Siinä mielessä näyttää siltä, että vielä ei uskalleta luopua viimeisistä rajoituksista, etenkin ravintolarajoituksista, jotka näyttävät olleen tehokkaimpia.