Tartuntojen totaaliseen pysäyttämiseen ei teoriassa välttämättä riitä edes 100 prosentin rokotekattavuus, väittää zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.
– Deltan tartuttavuusluku on niin iso, ettei 80 prosentin rokotekattavuus ei riitä pysäyttämään tartuntoja, Vapalahti sanoo MTV Uutisille.
– Ja teoreettistakaan rajaa missä se loppuisi on lähes mahdotonta asettaa, eli kyse on mission impossible -tilanteesta sen suhteen, että rokotekattavuus lopettaisi viruksen kiertämisen Suomessa.
Vapalahti perustelee asiaa sillä, että elämme globaalissa maailmassa eikä matkustusta tulla kieltämään.
– Joten vaikka tekisimme mitä, niin infektiopainetta kohdistuu Suomeen siitä huolimatta.
Kolme pääsyytä
Samalla kannalla on evoluutiobiologi Tuomas Aivelo.
– Deltan taltuttamiseen 80 prosentin rokotekattavuus ei riitä. En osaa sanoa riittääkö mikään. Boostereiden, eli kolmansien annosten avulla voisi ehkä periaatteessa riittää, pohtii Aivelo MTV Uutisille.
Vapalahti luettelee kolme syytä siihen: miksi rokotekattavuus ei riitä.
– Immuniteetti tartuntaa vastaan hiipuu, tartuttavampia ja immuniteettia väistäviä variantteja on tullut ja tulee varmaan jatkossakin, ja rokotetutkin levittävät jonkin verran virusta eteenpäin.
Mistä 80 prosentin maaginen raja tuli?
Vapalahden mukaan 80 prosentin raja on varmaan lähtenyt siitä, että tutkimukset osoittivat rokotteen estävän 90 prosenttia tartunnoista eikä viruskaan levinnyt enää.
– Tämä oli hämmästyttävää, mutta rokotuksista oli kulunut vasta vähän aikaa, eikä tiedetty vielä sitä, miten immuniteetti hiipuu eikä nähty variantteja ja tiedetty niiden vaikutusta.
Vapalahden mukaan ensimmäisten tulosten jälkeen oltiin mahdollisesti liian toiveikkaita sen suhteen, että rokotuksilla viruksen kierto loppuisi.
Rokotteet ovat silti erinomaisia. Ne kyllä vähentävät myös viruksen kiertoa, mutta mikä tärkeintä, suojaavat erinomaisesti vakavalta taudilta. Mitä parempi rokotuskattavuus on, sitä vähemmän tautitaakkaa tulee niin yksilöille kuin yhteiskunnalle.
Lue myös: Pfizerin koronarokotetutkimuksessa mukana noin 250 suomalaislasta – tässä alustavat tulokset ja haittavaikutukset
Teoreettisen laumaimmuniteetin saamisen rokotuskattavuuden avulla voi laskea tartuttavuusluvun R avulla, joka riippuu viruksen lisäksi yhteiskunnan ja ihmisten toiminnasta. Esimerkiksi Alfavariantin tartuttavuus on arvioitu 1,5-kertaiseksi verrattuna viime vuonna kiertäneisiin viruskantoihin
– Ajateltiin, että väestön rokotuskattavuus riippuu viruksen tartuttavuusluvusta. Jos tartuttavuusluku on kaksi, niin silloin laumaimmuniteetti saavutetaan jo 50 prosentilla. Jos tartuttavuusluku on taas viisi, laskukaavan perusteella voitiin ajatella, että laumaimmuniteettiin riittäisi jo 80 prosentin rokotekattavuus, mutta Deltavariantin tartuttavuusluku on saman verran alfaa isompi, mahdollisesti jopa 6,75.
Laumaimmuniteetti ei pysy
Vapalahti kertoo, että nyt on huomattu, että laumaimmuniteetti ei pysy, kun ihmisen immuniteetti hiipuu ja rokotetutkin levittävät tautia
– Epidemiatilanne paranee ja ennen kaikkea sairaala- ja tehohoidon kuormitus laskee, mitä lähempänä sadan prosentin rokotekattavuutta ollaan. Väestön immuniteettia voi osaltaan parantaa myös mieluiten vasta rokotteen jälkeen saadun "luonnoninfektion" antama tehoste, tai rokotetehosteet sekä 5–11-vuotiaiden rokotukset, jos jälkimmäiset todetaan turvallisiksi ja toteutuvat.
Vapalahden mielestä hyvä vertailukohta, jossa erilaiset väestön immuniteettilaskelmat ovat toimineet yksinkertaisemmin, on esimerkiksi tuhkarokko, jonka tartuttavuusluku voi olla jopa 20.
– Kun rokotekattavuus on 95 prosenttia, niin tuhkarokkovirus ei enää kierrä. Ja kun rokotesuoja pysyy vuosikymmeniä eikä virus juuri muunnu, niin pitämällä rokoteaste korkealla, mikä on toiminut näihin aikoihin asti, on tautikin pysynyt Suomesta poissa.
– Lapsille infektio on pääosin lievä. Muut meillä vanhastaan kiertävät tavalliset flunssakoronavirukset saadaan jo lapsena ja niitä sairastellaan melko vähin oirein uudestaan läpi elämän vuodesta muutamaan vuoden välein. Samantyyppistä voi ennustaa SARS-CoV2:lle, maailmanlaajuisesti. Joko infektio tai rokote tullaan saamaan varhain, ja uusia rokoteannoksia ja infektioita sitten elämän aikana.
Viruksen evoluutio arvoitus
Vielä emme tiedä, miten SARS-Cov-2-viruksen evoluutio etenee jatkossa, mutta virus tulee mahdollisesti influessan ja flunssakoronoiden tapaan muuntumaan jatkuvasti jonkin verran. Tällöin löytyy uusia ihmisiä, joiden immuniteetti ei pysty estämään tartuntaa, ja tästä seuraa myös jonkin verran vakavia tapauksia ja kuolleisuutta.
Toisaalta niin lääkehoito kuin rokotteetkin edelleen kehittyvät. Jonkin aikaa nyt kuitenkin eletään aikaa, jolloin epidemia kulkee näkyvimmin rokottamattomien parissa, jotka saavat immuniteetin sairastamalla ja joista osa valitettavasti saa vakavia oireita ja päätyy sairaalaan.