Pysähtyykö koronan leviäminen sitten, kun suomalaiset on rokotettu? MTV kysyi asiantuntijoiden mielipidettä ensi syksystä ja koronaepidemian tulevaisuudesta.
Tämänhetkisten suunnitelman perusteella kaikki suomalaiset saisivat vähintään ensimmäisen koronarokoteannoksen kesällä.
Lue myös: Milloin sinä saat koronarokotteen? Kokosimme uusimmat tiedot aikataulusta
Tästä syystä on esitetty arvioita, ettei syksyllä enää nähtäisi epidemian neljättä aaltoa. Tutkijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että Suomen koronapiina ei ole tuolloin täysin selätetty.
Rokotteisiin, virusmuunnoksiin ja suojatehoon liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä.
Tautiekologi Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta uskoo, että tauti tulee leviämään vielä ensi syksynä.
– Olennaiset kysymykset ovat, että pystytäänkö rokotteiden avulla pitämään sairastavuus niin pienenä, että aalto ei aiheuta ongelmia, ja pitääkö viruksen leviämistä pyrkiä rajoittamaan ja jos pitää, millaisin toimin tämä onnistuu. Tähän vaikuttavat olennaisesti myös viruksen mahdolliset muunnokset ja niiden kyky väistää rokotteen antama suoja. Avoin kysymys on sekin, kuinka pitkään rokotteen antama suoja säilyy.
– Optimistisesti ajateltuna ryppäät olisivat niin pieniä ja itseään rajoittavia, että ne eivät aiheuta laajempaa ongelmaa. Todennäköisesti jonkinlaista alueellista valmiutta täytyy pitää, jotta tarpeen tullen ryppäitä voidaan rajoittaa.
Lue myös: Koronavirusmuunnos vaikeuttaa pandemian kehityksen ennakointia – rajoitusten kanssa eletään, kunnes rokottamisilla on saavutettu laumasuoja
Virustutkija Matti Jalasvuori Jyväskylän yliopistosta muistuttaa, että vaikka muuntunut virus väistäisikin osan rokotteen suojasta, rokote voi silti hillitä taudin leviämistä.
– Paljon riippuu siitä, miten hyvin rokotteet suojaavat tulevia virusmuunnoksia vastaan. Aaltoja voi siis edelleen tulla, mutta osittainenkin suoja voi pitää itse taudin aisoissa valtaosalla tapauksista.
Aivelo pohtii, että pisimmälle rokottamisessa edenneet maat tarjoavat esimerkin siitä, millainen tuleva syksy voi olla.
– Pitää seurata niitä maita, joissa rokottaminen on edennyt pidemmälle ja katsoa mitä niissä tapahtuu, kun rajoituksia poistetaan.
Rokotusten määrä vaikuttaa, lapset yhä alttiita
Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen muistuttaa, että myös suomalaisten rokoteinnokkuus vaikuttaa epidemiarypästen syntymiseen.
Lapsille ei ainakaan vielä ole käytössä yhtään rokotetta.
Lue myös: Lasten koronatartuntojen määrä on moninkertaistunut – johtajaylilääkäri listaa kaksi merkittävää syytä tähän
– Lapset ja nuoret ovat ainakin toistaiseksi rokottamattomia, eikä nykyrokotteita ole vielä mahdollista käyttää heille, koska myyntilupa on 16- tai 18-vuotiaista ylöspäin rokotteesta riippuen.
– Jos rokotemyöntyvyys on hyvä ja ainakin 70 prosenttia yli 18-vuotiaista on rokotettu, on oletettavaa, että varsinaista uuttaa epidemia-aaltoa ei tulekaan. Kuitenkin yksittäisiä tautitapauksia ainakin rokottamattomien joukossa tulee todennäköisesti ilmentymään ja lasten ja nuorten joukossa tulee todennäköisesti myös tautitapauksia.
Rokottamisesta huolimatta täysin koronattomasta elämästä ei siis vielä voida haaveilla. Ihmisten on yhä käytettävä maskeja, pidettävä etäisyyttä ja mentävä oireiden ilmaantuessa koronatestiin, Julkunen muistuttaa.
– Tärkeää on, että jatketaan henkilökohtaisia tartunnanvälttämistoimia rokotuksista ja mahdollisesta sairastumisesta huolimatta. Jos epidemia kuivuu melkein kokonaan kasaan, voidaan rajoitustoimista alkaa luopua, mikä voi osin tapahtua jo kesällä, jos rokotukset etenevät hyvin.