Kahden huumepoliisin puolustus tyrmäsi syytteet, kun Aarnio-vyyhdin huumehaarassa kuultiin Helsingin käräjäoikeudessa viimeiset loppulausunnot.
Massiivinen, viime kesäkuussa alkanut huumeoikeudenkäynti saatiin päätökseen tiistaina. Viimeisenä kuultiin kahden jutussa syytteessä olevan huumepoliisin, komisarion ja ylikonstaapelin loppulausunnot.
Juttu jatkuu kuitenkin vielä maaliskuun loppuun, koska puimatta on vielä muun muassa syytteet, joiden mukaan Aarnio yllytti ”Saaraa” prostituutioon.
Molemmat huumepoliisit pitävät itseään täysin syyttömänä.
Huumepoliisin komisario oli palannut ulkomaankomennukselta alkuvuodesta 2012. - Hän ei tiennyt mitään tynnyrijutusta tai Pihlajamäen tutkinnoista, asianajaja Matti Nurmela totesi.
- Täällä on esitetty, että hyvämaineinen poliisi ryhtyy heti tekemään rikoksia. Lavastaa syyttömän syylliseksi ja hakee vääriä telelupia. Eihän se näin voi olla, että rehdiksi tunnettu poliisimies ryhtyisi heti ulkomailta palattuaan tekemään rikoksia.
Nurmela ihmetteli missä vaiheessa joku olisi pyytänyt komisariota tekemään rikoksia. - Missä vaiheessa salaliitto olisi syntynyt?
Asianajaja Nurmelan mukaan komisarion syyllisyydestä ei ole ilmennyt mitään näyttöä.
Asianajaja huomautti, että kuulusteluissa voi olla epäjohdonmukaisuuksia, mutta esimerkiksi vanhojen telelupahakemuksien muisteleminen kuulustelussa ilman omia muistiinpanoja on kohtuuton tilanne.
- Niistä on turha etsiä tukea syyllisyydelle, että hän olisi kertomuksiaan vaihdellut. Jos olisi kunnon näyttö, niin tällaisia vihjauksia ei tarvitsisi edes esittää.
Syyttäjät vaativat komisariolle yli kahden vuoden ehdotonta vankeustuomiota.
”Miksi olisi auttanut Aarniota?”
Myös syytteessä olevan rikosylikonstaapelin puolustus vetosi kuulustelutilanteisiin. - Ristiriidat kuulustelukertomuksissa juontuvat muistista, asianajaja John-Henrik Spåre totesi kiistäen, että kertomuksia olisi muutettu.
Asianajajan mukaan syyttäjillä on pelkkä tarina, ei näyttöä.
- Hämmästyttävän laajassa esitutkinnassa ei ole löytynyt näyttöä päämiestäni vastaan. Tilanne on ja on ollut hänelle täysin kohtuuton.
Rikosylikonstaapelin syytteet liittyvät virkarikoksiin, erityisesti anonymisaattorin ja muiden teknisten laitteiden testaamiseen, joilla Aarnio pyrki syyttäjien mukaan muun muassa hämäämään krp:n tynnyritutkintaa.
- Miksi hän olisi auttanut Aarniota ja saattanut itsensä syytteen vaaraan? Spåre ihmetteli.
Spåren mukaan ylikonstaapeli on tehnyt tunnollisesti töitään ja työmäärä on ollut kova.
Spåre moitti myös krp:n tekemää tutkintaa puolueelliseksi. Asianajaja arveli, että rikosylikonstaapeli oli pakko saada syytetyn asemaan, jotta hän ei olisi tukenut kertomuksillaan Aarniota.
Spåre totesi myös, että syyttäjät loppulausunnossaan mustamaalasivat rikosylikonstaapelia horjuttaakseen tämän kertomusten uskottavuutta.
- On päivän selvää, että hänen syyllisyydestä jää järkevä epäilys.
Syyttäjät vaativat huumepoliisille vuoden ehdollista ja viraltapanoa.
Käräjäoikeuden puheenjohtaja Sirkka Jäntti arveli istunnon päätteeksi, että tuomio voisi tulla syyskuussa. - Ehkä aikaisemminkin jos työ sujuu hyvin.