Aavedata-ryhmä esittää saaneensa yliluonnollisia viestejä Raisa Räisäseltä, Riina Mäkiseltä ja Antti Hanhivaaralta – KRP:n konkaritutkija tuomitsee

"Me emme väitä mitään."

Näin kummitustenmetsästäjinä tunnetuksi tullut Aavedata-ryhmä tiivistää mottonsa ja ideologiansa.

Youtubessa kaksikko kuitenkin esittää saavansa yliluonnollisia viestejä muun muassa Raisa Räisäseltä, Riina Mäkiseltä ja Antti Hanhivaaralta.

Räisänen on poliisin mukaan murhattu, mutta hänen ruumistaan ei ole löydetty. Mäkinen ja Hanhivaara ovat kadonneet jäljettömiin.

Aavedata on julkaissut Hanhivaaran katoamista käsittelevän jakson alkuvuodesta. Siinä kaksikko yrittää ottaa yhteyttä kuolleeksi julistettuun mieheen niin sanotun "ghost boxin" kautta.

Katsojalle annetaan ymmärtää, että jonkinlainen yhteys saadaan. Videolla esiintyvät ryhmän jäsenet Jupe Keskitalo ja Tuuli Nikki.

– Antti kuuletko meidän äänen? kaksikko tiedustelee.

– Joo, laitteesta kuuluva äännähdys tulkitaan.

Otteita jaksosta voi katsoa alta:

Mikä ihmeen ghost box?

Ghost box tai spirit box on paranormaaleista ilmiöistä kiinnostuneiden keskuudessa tunnettu vempain. Verkossa laitteita myydään nimenomaisesti aavejahtiin.

Kyse on eräänlaisesta kannettavasta radiovastaanottimesta, joka suhisee, kohisee ja päästelee erilaisia ääniä. Joskus melske muistuttaa ihmisääntä, mutta yleensä lähinnä yksittäisiä sanoja tai äänteitä.

Harrastajien mielestä laite tuo viestejä rajan takaa. Sanotaan, että juuri laitteesta tuleva valkoinen kohina auttaisi kommunikoimaan tuonpuoleiseen.

Kyynisempi näkemys on, että radiotaajuuksia nopealla tahdilla skannaava laite vain toistaa radioaalloilta löytämiään äänenpätkiä tai häiriöääniä.

Joka tapauksessa äänet jäävät aina kuulijan tulkittavaksi.

"Antti ootko sää täällä nyt meidän kanssa?"

Viimeinen varma havainto Antti Hanhivaarasta tehtiin Inarin Angelissa 14. lokakuuta 2006, yli 15 vuotta sitten.

Hanhivaaran tapausta ruotivan videon alussa muistutetaankin, ettei Aavedatan saamien vastausten alkuperästä ole varmuutta.

Yhteydenpidon mahdollisuutta ylipäätään ei silti kyseenalaisteta.

– Antti ootko sää täällä nyt meidän kanssa? kaksikko kyselee.

– Juu, kaksikko tulkitsee vastausta varman oloisena.

Myöhemmin samalla videolla kaksikko kertoo saaneensa myönteiset vastaukset muun muassa kysymyksiin "tapettiinko sinut" ja "tapettiinko sinut Karigasniemen ja Inarin välillä".

– Antti me haluttais tietää, missä sun ruumis on. Sun omaiset haluais saada sut haudattua. Onko sun mahdollisuus auttaa meitä ja kertoa ohjeita, missä sun ruumis on? Jupe Keskitalo vetoaa Hanhivaaran haamuun pimeässä metsikössä.

– Onko sun ruumis Angelissa? hän jatkaa.

Ghost box päästää epäselvän äännähdyksen, joka on videolla tekstitetty "ei oo". Maallikon korvin äänen voisi tulkita kertovan jotain muutakin.

– Onko sun ruumis Karigasniemellä? Keskitalo kysyy.

– Joo, tällä kertaa hieman selkeämmän kuuloinen vastaus tulkitaan.

Kuuluu taas uusi ääni.

– Auta, tekstitys jatkuu, mutta äänen voisi yhtä hyvin tulkita sanovan "olutta".

Lue myös: Antti Hanhivaaran isä muistaa tarkasti viimeisen tapaamisen – toivo pojan kohtalon ratkeamisesta elää vahvana: "Ei hän hengissä enää tule vastaan"

"Kuole, murha, siis tappo"

Aavedatan videolla Hanhivaaran kuolemaa kehystetään siis henkirikokseksi. Tai ainakin henkirikoksen mahdollisuutta pyöritellään.

Se ei ole uutta, sillä etenkin verkkokeskusteluissa on toistuvasti ihmetelty, mitä nuorukaiselle todella tapahtui. Myös MTV Uutiset on käsitellyt erilaisia katoamiseen liittyviä teorioita.

Poliisin virallinen versio on, että Antti käveli syystä tai toisesta yksin erämaahan Inarin Angelissa ja kuoli. Ennen katoamistaan hän oli viettänyt aikaa muun muassa kotibileissä.

Kaikkia viranomaisten arvio ei tyydytä. Monen mielestä tapaukseen liittyy jotain hämärää. On ihmetelty muun muassa sitä, miksi Antin auto löytyi katoamisen jälkeen rikottuna. Edes omaiset eivät ole saaneet selitystä Antin seurassa katoamisen aikaan olleilta kavereilta.

Aavedatan videon loppupuolella vedetään yhteen ghost boxin antia. Jupe Keskitalo kertoo kaksikon saaneen tutkimuksissaan mielenkiintoisia vastauksia:

– Kuole, murha, siis tappo, hän luettelee.

Tulosten esittely jatkuu kysymys-vastaus-muodossa:

Antti, tapettiinko sinut?

– Pojat.

Kävikö [nimi sensuroitu] siivoamassa sinun auton?

– Totta.

Ammuttiinko Antti?

– Ansa.

Ja niin edelleen.

Poliisi ei ole koskaan tutkinut tapausta henkirikoksena. Ei vuonna 2006, eikä tänä päivänä.

Lue myös: Kolme teoriaa, mitä Antti Hanhivaaralle tapahtui – 15 vuoden takainen katoaminen on yhä täysi mysteeri

"Tiedätsää Riina kuka sut surmasi?"

Henkirikostutkintaa ei ole avattu myöskään Riina Mäkisen tapauksessa, jota käsitellään Aavedatan toisella videolla.

Mäkinen nähtiin viimeisen kerran elossa toukokuussa 2017. Hän oli tuolloin liikkunut kolmekymppisen miehen seurassa Loviisassa, ja miehen kertomuksen mukaan lähtenyt riidan päätteeksi omin päin menemään.

Mäkisestä ei ole tuon jälkeen tehty yhtään varmaa havaintoa.

Poliisi on kyllä pitänyt henkirikosta yhtenä mahdollisena selityksenä Mäkisen katoamiselle. On pohdittu, nousiko Mäkinen esimerkiksi väärän auton kyytiin.

Poliisi ei kuitenkaan ole varma. Mahdollista epäiltyäkään ei ole löydetty.

Aavedatan videolla pohditaan, ovatko jotkut katoamisen aikaiset tapahtumat menneet kuten julkisuudessa on kerrottu.

Videon lopulla Keskitalo kertoo, miten ryhmä onnistui saamaan tutkimuksissaan viestit "tapa, kuolema ja tappaa" sekä useita "apua" ja "auta" -pyyntöjä. Ne olivat jääneet tutkijoiden korviin soimaan.

– Tiedätsää Riina kuka sut surmasi? Keskitalo tiedustelee laitteelta suoraan.

– Tuttava, ghost boxista tulleen epäselvän äänen väitetään sanovan.

Lue myös: Tässä on viimeinen kuva 19-vuotiaana kadonneesta Riina Mäkisestä – tutkinnanjohtaja ei usko Riinan löytyvän enää hengissä

Syyllisen viitta painaa

Viimeinen Mäkisen nähnyt tuttava oli hänen kanssaan liikkunut kolmekymppinen mies, vaikka häntä ei Aavedatan videolla sen tarkemmin yksilöidä.

Nettikeskusteluissa katoamisesta onkin vuosien ajan syyllistetty juuri häntä. Mies on itse vakuuttanut, ettei liity katoamiseen mitenkään.

Poliisikin on jo vuosia toistellut, ettei ole syytä epäillä miestä rikoksesta. Mies on jopa käynyt itse katoamispaikalla vapaaehtoisten etsijöiden apuna.

Se ei ole hillinnyt spekulaatioita.

Tänä vuonna MTV:lle antamassaan haastattelussa mies kertoi, että väärät syytökset ovat maksaneet hänelle työpaikan ja mielenrauhan.

Puhtoinen mies ei ole. Hän on saanut toistuvasti tuomioita erilaisista huume- ja omaisuusrikoksista, ja istuu tälläkin hetkellä vankilassa. Mäkisen katoamisen aikaan mies oli tehnyt lähistöllä mökkimurron ja myös varastanut veneen. Hänellä oli ase.

Mielikuvat on kuitenkin erotettava tosiasioista. Mies on syytön henkirikokseen, ellei toisin todisteta.

Me emme tiedä, mitä Riinalle tapahtui.

Lue myös: Riina Mäkisen seurassa ollut mies paljastaa MTV:lle katoamisyön tapahtumat kokonaisuudessaan: "Minä annoin hänen mennä"

Lue myös: MTV selvitti, mitä Riina Mäkisen viimeisistä päivistä ennen katoamista tiedetään, uusi kuva julki: Nainen lähti rikoksia tehtailleen miehen mukaan

Viestejä murhatuilta?

Katoamisten lisäksi Aavedata on viimeisen parin vuoden aikana tehnyt tutkimuksiaan tunnettujen rikostapausten saralla.

Käsittelyssä ovat olleet ainakin Bodomin murhat sekä 16-vuotiaan Raisa Räisäsen katoaminen ja epäilty henkirikos vuodelta 1999.

Myös näissä tapauksissa kaksikko antaa videoilla kuvan, että he saavat viestejä juttujen osallisilta. Siis ihmisiltä, joiden uskotaan tai tiedetään tulleen surmatuksi vuosia sitten.

– Onko sinut haudattu Tampereelle? Aavetutkijat kysyvät videolla ja toivovat saavansa vastauksen Raisa Räisäseltä.

– Ei oo, radion vastaus tulkitaan.

Poliisilla on ollut Räsäsen tapaukseen liittyen useita tutkintalinjoja. On muun muassa tutkittu vihjettä, jonka mukaan Räisäsen näköinen tyttö olisi pakotettu museoautoon Tampereen keskustassa katoamisyönä 16. lokakuuta 1999.

Eräässä toisessa haarassa selvitetään, matkustiko Räisänen ennen katoamistaan taksilla Multisillan lähiöön tumman miehen kanssa.

Kolmannen linjan keskeinen kysymys on, nähtiinkö Räisäsen vanhemman naisen seurassa Tampereen keskustan tuntumassa katoamisen aikaan.

Aavedata leikittelee ajatuksella, että tapaukseen liittyisi jokin neljäskin tutkintalinja, josta ei ole heille kerrottu. He saavat tästä tiedon ghost boxin välityksellä.

– Onko neljäskin tutkintalinja mitä ei ole puhuttu meille ollenkaan? Kaksikko utelee.

– On? Apua, vastaus on tekstitetty.

KRP:n konkaritutkija tuomitsee

Aavedata tuli suuren yleisöön tietoon vuonna 2019, kun ryhmän tuottamaa tv-sarjaa esitettiin MTV:n Sub-kanavalla.

Sarjassa kuvattiin historiallisiin kohteisiin tehtyjä tutkimuksia sekä etsittiin kauan sitten kuolleiden ihmisten henkiä ja merkkejä paranormaaleista ilmiöistä.

Uskoi yliluonnolliseen tai ei, nimettömien menneisyyden haamujen jahtaaminen ja seikkailu pimeissä rakennuksissa oli helppo nähdä suhteellisen viattomana viihteenä.

Voiko samaa sanoa videoista, joissa annetaan ymmärtää, että kaksikko vastaanottaa viestejä viime vuosina kadonneilta tai jopa murhatuilta ihmisiltä?

Ainakin KRP:n kokenut rikostutkija ja Raisa Räisäsen katoamisen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Paavo Tuominen pitää toimintaa hyvän maun vastaisena.

– Niin… kyllähän se vähän on sellaista… että onko se ollenkaan sopivaa, hän aloittaa.

Ei ole tietenkään millään tavalla kiellettyä pitää yhteyttä tuonpuoleiseen tai kertoa saaneensa viestejä kuolleilta.

Tuomisen mukaan jonkinlaista harkintaa tulisi silti käyttää siinä, mitä julkisuudessa esitetään.

– Pitäisi ottaa hienotunteisuusperiaate huomioon. Ainakin pitäisi kysyä lupa etukäteen omaisilta, hän pohtii.

"Omaiset kyllä uskovat usein"

Aavedatan viimeisillä videoilla käsitellyt tapaukset ovat niin tuoreita, että niihin kaikkiin liittyy henkilöitä, jotka ovat edelleen elossa. He ovat joko kuolleiden läheisiä tai joissain tapauksissa ihmisiä, joiden harteille on aseteltu syyllisen viittaa.

Tuomisella on huoli etenkin omaisista. Väitteet yhteydestä tuonpuoleiseen voivat aiheuttaa ylimääräistä tuskaa tai antaa turhaa toivoa ratkaisusta.

– Vähintään täytyisi varmistaa omaisilta etukäteen, että saako tällaista esittää. Jos tällainen tulee yhtäkkiä, se järkyttää helposti, Tuominen sanoo.

Joissain tapauksissa omaisia on ollut mukana Aavedatan videoiden tuotannossa, joissain ei.

KRP:n Tuominen on työskennellyt kadonneiden ja surmattujen ihmisten tapausten parissa vuosikaudet. Konkaritutkija on nähnyt läheltä, miten raastavaa epätietoisuus rakkaan ihmisen kohtalosta voi todella olla.

– Omaiset kyllä uskovat (yliluonnolliseen) usein. On saatettu ottaa vakavasti tällaisia vihjeitä, joita on tullut, hän kuvailee yleisellä tasolla.

Omaisia ei voi silti vastausten etsimisestä syyttää.

– Ja jos tällaiset (yliluonnolliset tutkimukset) kokonaan kieltäisi, siinä voisi poliisi joutua huonoon valoon, Tuominen toteaa.

Ei hyötyä poliisille

Poliisikin saa Tuomisen mukaan säännöllisesti tietoja, joiden kerrotaan ilmaantuneen jollain yliluonnollisella tavalla.

Kertaakaan tällainen vihje ei ole johtanut jutun ratkeamiseen.

– Eivät ne ole johtaneet mihinkään löytöön, Tuominen sanoo.

– Ei tällainen henkimaailman käyttö ole meille uutta. Se on kai sellaista, mitä ihmiset haluavat katsoa ja kuulla. Se kiinnostaa valtavasti. Ihmiset katsovat tällaisia ohjelmia mielellään. Mutta ainahan siinä voi olla vähän kyse siitä, että halutaan katsojia omaisten tuskalla. Se on hyvän tavan vastaista, rikoskomisario pohtii.

Yleisöä aihe todellakin kiinnostaa.

Antti Hanhivaaran tapausta käsittelevällä videolla on Youtubessa yli 140 000 katselukertaa, Raisa Räisäsen tapauksella noin 200 000. Riina Mäkisen katoamiseen liittyvää videota on katsottu jopa lähes 300 000 kertaa.

Kaiken kaikkiaan Aavedatan Youtube-videot ovat keränneet vuosien varrella jopa noin 5 000 000 katselukertaa. Tilillä on kymmeniä tuhansia seuraajia ja kommenteista päätellen moni odottaa uusia tutkimuksia suurella mielenkiinnolla.

Tosielämän rikos- ja katoamisjuttuihin liittyviä jaksoja on viime aikoina esitetty myös televisiossa Inez-kanavalla.

Televisiossa on esitetty muun muassa jaksoa, jossa Aavedata yrittää olla yhteydessä todennäköisesti surmattuun Raisa Räisäseen:

Aavedata kommentoi

Ottavatko aavetutkijat kadonneiden omaiset huomioon, ja miten he perustelevat yliluonnollisia tutkimuksia tosielämän rikos- ja katoamistapauksissa?

Aavedatan jäsenet, kempeleläiset Jupe Keskitalo ja Tuuli Nikki, vastasivat MTV Uutisten kysymyksiin puhelimitse.

Keskitalo on etsinyt paranormaaleja ilmiöitä yli 10 vuoden ajan. Hän kertoo, että ajatus tosielämän katoamismysteerien tutkimiseen virisi vuosien varrella, kun varmuus omaan tekemiseen kasvoi.

Keskitalon mukaan kaikki, mitä hän on nähnyt, ei voi olla sattumaa.

– Sen vuoksi mietin, että olisiko jollain tavalla mahdollisuus käyttää näitä (keinoja) testimielessä esimerkiksi kadonneisiin. Jos sieltä sattuisi tulemaan oikeat johtolangat, ja kadonnut voisi löytyä, hän selittää.

Taustalla on myös halu kääntää kaikki kivet, ja pitää kadonneiden tapauksia esillä.

– Tietysti poliisi tutkii näitä tapauksia, mutta resurssien puolesta heidän on aika mahdotonta kaivella vanhoja juttuja, Keskitalo toteaa.

Omaisiin pyritään ottamaan yhteys

Tuuli Nikin mukaan tapauksiin liittyen syntyy hyvää pohdintaa ja vihjeitä ryhmän julkaisemien videoiden yleisön keskuudessa. Hän toivoo, että tutkimuksista olisi hyötyä.

– Jos (tutkimuksissamme) tulisi yksikin sellainen asia, josta jollekin tulisi mieleen, että nyt muistan tämän asian. Joku yksikin sana, joka veisi eteenpäin. Tai joku pieni juttu, jolla aukeaisi uusi tutkintalinja tai varmistuisi toinen, hän perustelee.

Keskitalo kertoo, että ryhmä pyrkii olemaan yhteydessä kadonneiden henkilöiden omaisiin aina kun se on mahdollista. Hänen mukaansa yhteistyö on ollut yleensä hyvää.

– Jos he sanovat, etteivät halua antaa haastattelua, se huomioidaan.

– Nämä ovat arkoja aiheita, ja ne pitäisi kunnioituksella pyrkiä hoitamaan.

Riina Mäkisen katoamista käsittelevä jakso on yksi Aavedatan katsotuimmista Youtubessa:

"Olemme ihan huuli pyöreänä, kun sieltä tulee vastauksia"

Keskitalo ja Nikki kertovat suhtautuvansa itsekin skeptisesti yliluonnolliseen.

Kaksikon kanssa käydyn keskustelun perusteella syntyy silti vahvasti kuva, että aavetutkijat suhtautuvat tekemiinsä tutkimuksiin tosissaan.

He tuntuvat todella uskovan siihen, että esimerkiksi ghost boxin kautta on mahdollista saada viestejä rajan takaa.

Entä jos joku pitää tutkimuksianne ihan huuhaana?

– Kaikki mielipiteet on ihan OK. Ei kaikkien tarvitse uskoa siihen, Keskitalo vastaa.

– On ollut monia tyyppejä, jotka ovat olleet niin skeptisiä, mutta sitten tämä on herättänyt, että hetkinen, onko sittenkin toisella puolella jotain, joka voi vastata. Samalla tavalla mekin olemme ihan huuli pyöreänä, kun sieltä tulee vastauksia, hän jatkaa.

Ei tarvitse feikata

Keskitalo painottaa, että Aavedatan videoilla näkyvät vastaukset eivät ole millään tavalla tekaistuja.

– Monethan miettivät, että siellä varmaan radiopuhelimella huutelette vastauksia toisesta huoneesta. Ymmärrän senkin, että näin ajatellaan. Ja se on siinä mielessä hyvä. Pitäähän olla skeptinen, koska muuten voisi tapahtua mitä vain.

– Mutta me tiedetään mitä me tehdään. Tiedetään, että ollaan tehty tätä pitkään, eikä koskaan ole tarvinnut feikata mitään.

Toisaalta kaksikko painottaa, etteivät he väitä varmaksi, että esimerkiksi juuri joku tietty henkilö, kuten Antti Hanhivaara, olisi ottanut heihin yhteyttä tuonpuoleisesta.

– Jos Antti on kuolleena, Anttihan voisi olla samalla tavalla vastaajana kuin kuka tahansa, Keskitalo toteaa.

– Eihän me voida sanoa, että nyt se oli Antti, joka vastasi. Ei missään nimessä, Nikki jatkaa.

Mutta jotain ghost boxin välityksellä saadut vastaukset heille kertovat. 

– Tieteellisesti on hankala mitään tällaisia varmistaa, mutta kyllähän sieltä jotain tulee, ja sen perusteella muodostamme omat käsityksemme, Keskitalo sanoo.

– Tai esimerkiksi pohdimme, että voiko olla näin, että Antti tosiaan vastasi meille ja kertoi, että hän onkin Ivalossa, Inarissa tai Angelissa. Näitä pohditaan sitten vain ääneen.

"Ei tässä huvikseen juoksennella metsissä"

Keskitalon mukaan Aavedatan tutkimusten tarkoituksena onkin pohtia erilaisia vaihtoehtoja ja tuoda esiin erilaisia mahdollisuuksia tapauksiin liittyen.

Kaksikko kertoo, että pohjatyötä ja suuntaviivoja tutkimuksille haetaan tapauksiin liittyvistä keskusteluista esimerkiksi murha.info:sta. Se on Suomen suosituin rikosaiheinen keskustelupalsta verkossa.

Siellä kiinnostuneet vaihtavat ajatuksiaan juttuihin liittyen ja pohtivat erilaisia teorioita. Tunnetuimpiin katoamistapauksiin liittyen keskustelua on käyty satojen sivujen ja tuhansien viestien edestä.

Keskitalo ja Nikki kertovat, että hämmästyttävän usein ghost boxin kautta saadut vastaukset tuntuvat sopivan loogisesti juuri niihin tapauksiin, joita jaksoissa pyritään selvittämään.

– Yhtäänhän (kadonnutta) emme ole löytäneet, mutta joka ainoassa jaksossa olemme saaneet tosi mielenkiintoisia vastauksia juuri siihen keissiin liittyen, mikä on tavallaan lähes mahdotonta, jos ei siinä olisi jotain perääkin, Keskitalo sanoo.

– Ei tässä huvikseen juoksennella tuolla metsissä, vaan oikeasti haetaan ja etsitään vastauksia, hän summaa.