Elämää haittaavia hankalia ADHD-oireita voidaan hoitaa lääkkeillä, yleensä psykostimulanteilla. Lääkkeisiin liittyy väärinkäytön riski, mutta riippuvuutta ne eivät aiheuta.
ADHD-diagnoosit ja aktiivisuuteen sekä tarkkaavaisuuteen vaikuttavan neuropsykiatrisen häiriön oireisiin käytetyt lääkitykset ovat 2000-luvun aikana moninkertaistuneet. Nousukäyrä selittyy paitsi oirekirjon paremmalla tunnistamisella kaikenikäisillä myös lääkkeiden saatavuudella.
– Nykyisistä käytössä olevista lääkkeistä ensimmäinen tuli meillä myyntiluvalliseksi vuonna 2003, ja sen jälkeen lääkevalikoima on laajentunut jatkuvasti, lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja Kuopion yliopistollinen sairaalan lastenpsykiatrian linjajohtaja Anita Puustjärvi sanoo.
– Kun nollasta lähdetään liikkeelle, niin suhteellinen nousu on ollut suurta.
Tavallisimmin ADHD-oireiden hoitoon käytetään psykostimulantteja, jotka vaikuttavat keskittymiskykyyn ja vireystilan säätelyyn samansuuntaisesti kuin kofeiini.
Vaikka ADHD:n tunnetuin oire on ylivilkkaus, myös tarkkaavuutta, toiminnanohjausta, impulssikontrollia ja vireystilaa säätelevät aivoalueet toimivat huonosti. Lääkkeet normalisoivat välittäjäaineiden määrää ja siten aivojen toimintaa helpottaen oireita.
Psykostimulantit vaikuttavat nopeasti, usein vaste on nähtävillä jo vajaa tunti lääkkeen ottamisesta. Lisäksi on olemassa pitkävaikutteisempia ADHD-lääkkeitä, joiden vaste tulee hitaammin ja joiden vaikutusmekanismi on erilainen.
Lue myös: Kolme merkkiä lapsen ADHD:stä – näin ydinoireet voivat ilmetä
Nopeita ja pitkävaikutteisia lääkkeitä
ADHD-lääkkeet auttavat huonoon keskittymiskykyyn.
Tavallisin ADHD:hen käytetty lääke on metyylifenidaatti. Lisäksi hoitovalikoimassa on deksamfetamiini- ja lisdeksamfetamiinivalmisteita. Sana amfetamiini voi aiheuttaa kielteisiä mielikuvia ja kyseiset lääkkeet sisältävätkin Valviran mukaan huumausainetta.
ADHD-lääkkeisiin ei liity Puustjärven mukaan selkeää riippuvuuden riskiä, vaikka vähäistä tottumista voi tapahtua. Psykostimulanttien teho on ohimenevä, ja kun käytön lopettaa, tulevat oireet takaisin. Tässä yhteydessä esimerkiksi illalla ilmenevä levottomuus ei siis ole vieroitusoire.
Puustjärven mukaan osa potilaista käyttää lääkkeitä päivittäin, osa pitää taukoa viikonloppuna, jos oireista ei ole silloin haittaa. Mikäli ADHD-oireet alkavat haitata elämää lääketauon aikana, ei niitä ole mielekästä pitää.
ADHD-lääkkeistä on saatavilla useita eri vaikutusaikaisia valmisteita. Pitkävaikutteisissa valmisteissa vaste tulee hitaammin ja käyttö tulee niin halutessaan purkaa vähitellen sivuvaikutusten, kuten verenpaineen nousun ja vieroitusoireiden, välttämiseksi.
Lue myös: Masennuslääkkeiden haitat yllättivät pahasti – kolme karua tarinaa: "Olen ollut työkyvytön niistä päivistä asti"
Psykostimulantteihin liittyy väärinkäytön riski
Psykostimulanttien tavallisimpia haittavaikutuksia ovat ruokahaluttomuus, univaikeudet, päänsärky ja vatsavaivat. Verenpaine ja pulssi voivat nousta lääkkeen vaikutuksen aikana, mutta rytmihäiriöiden riskiä ne eivät nosta sen enempää kuin esimerkiksi energiajuomien runsas käyttö, Puustjärvi vertaa.
Pitkässä käytössä voi harvinaisemmissa tapauksissa esiintyä ahdistuneisuutta, masennusta, kiihtyneisyyttä ja aggressiivisuutta.
Erittäin harvinainen mutta mahdollinen vaara on psykoosin puhkeaminen ja itsemurhariskin kohoaminen. Puustjärven mukaan psykoosiriski ilmenee usein heti lääkityksen aloittamisen yhteydessä.
Tiivis seuranta on tarpeen lääkkeen aloitusvaiheessa. Puustjärvi suosittelee, että ensimmäinen arviointi tehtäisiin jo viikon kuluttua lääkityksen aloittamisesta. Haittoja voidaan vähentää säätämällä lääkeannosta tai vaihtamalla valmistetta. Tarvittaessa lääkitys lopetetaan.
Kuten kaikkiin lääkkeisiin, myös ADHD-oireita helpottaviin oireisiin liittyy väärinkäytön riski. Jos potilaalla tai hänen lähipiirillään on päihdeongelmia, on lääkehoidon tarvetta ja toteutusta harkittava huolellisesti. Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen yliopistonlehtori Niina Karttunen varoitti Päihdelinkin sivuilla vuonna 2019, että metyylifenidaatin väärinkäyttö on yleistynyt lääkekäytön lisääntymisen myötä.
– Lääkehoidon pitää olla järjestetty niin, että tiedetään, ettei lääkkeitä myydä esimerkiksi ulkopuolisille, Puustjärvi sanoo.
Väärinkäytösten pelossa lääkitystä ei kannata jättää aloittamatta, sillä hoitamattomaan ADHD:hen itsessään liittyy selvästi kohonnut päihdehäiriön riski. Asianmukainen ADHD:n hoito pienentää tätä vaaraa ja näyttää vähentävän Puustjärven mukaan päihteiden käyttöä henkilöillä, joilla on sekä ADHD että päihdeongelma.
Puustjärvi korostaa, että lääkkeet ovat hyvin tutkittuja ja turvallisia.
Lue myös: Tutkimus selvitti lääkityksen vaikutusta ADHD-potilaiden työllistymiseen
ADHD-lääkkeet eivät korvaa lääkkeettömiä hoitokeinoja
Lievissä ADHD-oireissa ensisijaisia ovat lääkkeettömät hoitokeinot eivätkä kaikki tarvitse lääkitystä.
Elämää haittaavia keskivaikeita tai vaikeita ADHD-oireita voi hoitaa lääkkeillä, mutta ne eivät korvaa psykososiaalista tukea ja ympäristön muokkaamista pärjäämistä tukevaksi.
Esimerkiksi koululuokissa ja työpaikoilla voidaan tehdä toimia, joilla helpotetaan oireilevan keskittymistä häiriötekijöitä karsimalla sekä onnistumista tukemalla. Myös vertaistuesta voi olla apua.
Lue myös: Huonoilla papereilla huippukokiksi – Eero, Miika ja Ali olivat heikkoja oppilaita koulussa, mutta menestyivät silti: "En olisi ikinä uskonut silloin tarkkiksella..."
Osa ADHD-diagnoosien ja lääkehoidon hurjasta noususta viime vuosikymmeninä voi selittyä ADHD-tietoisuuden lisääntymisellä.
Toisaalta osa diagnooseista saatetaan tehdä löyhin perustein. Hektinen elinympäristö, unettomuus sekä mielenterveysongelmat voivat aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, minkä vuoksi huolellinen diagnostiikka ja muiden taustalla mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden poissulku on tärkeää.
Diagnoosin ei tulisi perustua pelkästään kyselylomakkeeseen tai pariin lääkärikäyntiin vaan potilaan kokonaistilanne tulisi kartoittaa riittävän hyvin. ADHD-diagnoosin saanutta potilasta ei tule myöskään lähettää reseptin kanssa kotiin pärjäämään yksin vaan hänellä on oikeus saada tietoa ja ohjausta oireiden kanssa pärjäämisestä.
KORJAUS 6.10.2022 klo 09.22: Otsikkoa muutettu paremmin sisältöön sopivaksi.
Missä menee vilkkaan mielen ja ADHD:n raja? Katso alla olevalta videolta, mitä mieltä asiantuntijat ovat.
1:56
KATSO VIDEO: Psykiatrian erikoislääkäri Mika Määttä ja ADHD-tutkija Juho Honkasilta kertoivat Uutisaamussa, missä vaiheessa on syy epäillä ADHD:tä.
Lue myös: Syy Esmeraldan, 26, erilaisuudelle oli Asperger – äiti muistaa ensimmäiset oireet jo taaperoiästä: "Ella oli meidän Google jo ennen Googlea"
Lue myös: Tyttöjen ja naisten masennuslääkkeiden käyttö hurjassa kasvussa – potilastilastot puhuvat karua kieltä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Osittaislähteet: Valvira, Päihdelinkki