Tyttöjen ja naisten masennuslääkkeiden käyttö hurjassa kasvussa – potilastilastot puhuvat karua kieltä

"Nykyinen korkeakoulujen opiskelijavalinta-järjestelmä tuntuu luoneen erityisesti tytöille kokemuksen siitä, että yksikin harha-askel voi olla kohtalokas."

Mikäli tyttöjen ja nuorten naisten masennuslääkkeiden käyttäjämäärä kasvaa loppuvuoden tätä vauhtia, käyttäjien määrä voi peräti kaksinkertaistua viime vuodesta. Lääkekäytön nopea nousu yllättää Kelassa.

– Työkyvyttömyys nimenomaan nuorilla naisilla mielenterveyssyistä on voimakkaasti kasvussa. Ja nyt näemme tämän lääkkeiden voimakkaan kasvun, toteaa Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen.

– Nopeiden lääkemääräämiskäytäntöjen muutosten tulisi mielestäni johtaa ilmiön tarkempaan selvittämiseen ja yhteiskunnalliseenkin keskusteluun, erityisesti kun kyse on lasten ja nuorten lääkehoidosta. Toki tässä on kyse jo pitkään jatkuneen kasvutrendin ilmeisestä kiihtymisestä, Leinonen arvioi.

– Ovatko lääkkeet korviketta tehokkaalle alkuvaiheen psykososiaalisille hoidolle, samoin kuin sairaslomat, jotka syrjäyttää ihmisiä koulusta ja työelämästä, pohtii Leinonen.

Psykiatrisen terveydenhuollon kriisi

No onko?

– Näin voi olla kyllä, koska psykiatrisen terveydenhuollon ajatellaan – perustellusti – olevan kriisissä.

Onko siis niin, että käytännössä lääkkeitä määrätään, koska sitä ensisijaista apua ei ole saatavilla?

– Näin on valitettavasti. Lääkäreillä ei ole kovin paljon keinoja käytettävissä, kun siellä perustasolla ensilinjan keskusteluhoitoa ei ole järjestetty, toteaa MIELI ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck.

– Kyllähän nyt on syntymässä sukupolvi, jossa uusi normaali on se, että oireilee psyykkisesti, Wahlbeck arvioi.

– Täytyy toivoa, että ne nuoret, jotka käyttävät lääkkeitä, hyötyvät niistä. Niiden vaikuttavuus nuorilla on huonommin tutkittua kuin aikuisilla. Lääkkeet eivät koskaan ole myöskään haitattomia ja niiden pitkäaikaiskäyttöön liittyy sitten erilaisia ongelmia. Senkin vuoksi lääkkeettömät keinot mielenterveyshäiriöissä ovatg ensisijaisia, kertoo Kelan Leinonen.  

Ja kun perusterveydenhuolto ei toimi, erikoissairaanhoitoon ohjautuu liikaa potilaita. Esimerkiksi HUSissa kapasiteetti on äärirajoilla. Tutkimus- ja arviointijakson jälkeiseen hoitoon nuori voi odottaa pahimmillaan peräti puoli vuotta. 

– Se on tietysti ihan kamalaa nuorille ja perheille. Ongelmat pitkittyvät ja pitkittyessään niillä on tapana vaikeutua, toteaa nuorisopsykiatrian professori Anu Raevuori Helsingin yliopistosta. 

Lue myös: Korkeakouluista vastaava ministeri reagoi nuorten pahoinvointiin radikaalilla ehdotuksella: "Ylioppilaskirjoitukset pitää lopettaa"

Sosiaalinen media...

Koronaa on syytetty monesta asiasta, muta asiantuntijan mukaan nuorten pahoinvointikehityksen pistäminen koronan piikkiin on liian helppoa.

– Nuorten tyttöjen ja naisten mielen hyvinvoinnin heikentyminen alkoi jo kauan ennen koronaa, toteaa Wahlbeck.

Sosiaalista mediaa tässä yhteydessä ei voi sivuuttaa. Se nousee esiin useamman haastateltavan kommenteissa.

– Tytöt näyttävät kärsivän enemmän somen haittavaikutuksista, kertoo Raevuori.

Asiantuntijan mukaan ulkonäköpaineet ovat erityisesti sosiaalisen median aikana tytöillä vielä poikia kovemmat.

– Iso osa tytöistä tuntuu olevan äärimmäisen kriittisiä oman ulkonäkönsä ja koko olemisensa suhteen, toteaa nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Emma Niemelä. 

Seksuaalinen hyväksikäyttö...

Ja oma lukunsa on seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön kokemukset.

– Monet työssäni kohtaamat tytöt ovat myös kohdanneet jopa toistuvasti seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä, sekä sosiaalisessa mediassa että livenä, Niemelä.  

– Nuorilla ei tunnu meillä olevan sellaista keho- ja kasvurauhaa, sanoo mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen Helsingin yliopistosta. 

– Koko yhteiskunnan tehtävä on turvata tytöille kasvurauha. Tämä lähtee kasvatuksesta, lainsäädännöstä ja asenteiden muuttamisesta, erikoislääkäri jatkaa.

Yläasteikäisetkin tytöt voivat olla burn-outin partaalla

Ja sitten vielä ne koulupaineet. Asiantuntijat pitävät korkeakoulujen opiskelijavalintauudistusta epäonnistuneena.

– Nykyinen korkeakoulujen opiskelijavalinta-järjestelmä tuntuu luoneen erityisesti tytöille kokemuksen siitä, että yksikin harha-askel voi olla kohtalokas, toteaa Niemelä.

– Painopiste siirrettiin lukioiden arvosanoihin, se on lisännyt painetta koko lukioaikana – ihan lukion ensimmäisestä luokasta. Koskaan ei olla voitu lukioissa niin huonosti kuin nyt, sanoo Wahlbeck.

Oletteko samaa mieltä?

– Kliinisen kokemukseni perusteella olen samaa mieltä kyllä, toteaa Raevuori.

– Törmään työssäni paljon yläasteikäisiinkin tyttöihin, jotka voivat olla burn-outin partaalla, kun tiettyyn lukioon olisi päästävä. Elämästä tulee pelkkää suorittamista, sanoo Niemelä.

– Aina, kun kysyn tätä asiaa nuorilta ja nuorilta aikuilta, he nostavat esiin suorituspaineet eli aika varhain pitää tehdä oikeita valintoja koulussa ja elämässä. Sellainen tosi kova paine onnistua. Ajattelen, että tämä on yksi isoista syistä, miksi mielialalääkkeistä haetaan apua, Keski-Rahkonen arvioi.

– Opiskelijavalinta-uudistukset jatko-opintoihin ovat siirtäneet stressiä ja painetta koulunkäyntiin liittyen yhä aikaisemmaksi. Erityisesti tytöt tuntuvat kuormittuvan tästä enemmän. Pojat ehkä keskimäärin ottavat koulun vähän huolettomammin tai ainakin havahtuvat stressaamaan siitä vähän myöhemmin, erikoislääkäri jatkaa.

Sota, pandemia, ilmasto, energiakriisi...

Keski-Rahkonen mainitsee tarpeen perusturvallisuudesta. Nykyaika haastaa nuoria.

– Talouden suhdanteet ja uhkaavat tulevaisuuden näkymät kuormittavat nuoria tosi paljon. Perusturvallisuuden ja elämän kannattelevuuden tunteet puuttuvat. Ympäristössä on sotaa, pandemiaa, ilmasto- ja energiakriisiä. Tämä kaikki tekee nuorten ikäluokkien elämästä sellaista, että ei voi rauhassa etsiä omaa suuntaansa.

"On ihan ok mokata ja aina voi yrittää uudestaan"

Niemelä mainitsee tuoreimman THL:n kouluterveyskyselyn tuloksen.

– Vuonna 2021 kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kertoi 30 prosenttia tytöistä. Vuosina 2013‒2019 ahdistuneisuutta oli kokenut 13‒20 prosenttia tytöistä. Pojista noin kahdeksan prosenttia kertoi ahdistuneisuudesta vuonna 2021.

– Nuoret tarvitsevat tilaa ihmetellä ja etsiä itseään virheidenkin kautta. Nuoret tarvitsevat kokemuksen siitä, että on ihan ok mokata ja aina voi yrittää uudestaan, summaa Niemelä.