Afganistanin hylkiövaltion asema karisee – Taleban-hallinto jatkaa pelolla johtamista ja naisten sortamista

Kolme vuotta Taleban-äärijärjestön valtaannousun ja länsivaltojen kaoottisen vetäytymisen jälkeen Afganistan näyttää palanneen kansainvälisille areenoille. 

Vaikka yksikään maailman valtio ei tunnusta Afganistanin tiukan uskonnollista ja naisten asemaa polkevaa Taleban-hallintoa maan lailliseksi hallinnoksi, ovat maan kansainväliset suhteet vilkastuneet esimerkiksi Kiinan ja Venäjän kaltaisten mahtien suuntaan.

Lue myös: Venäläismedia: Venäjä aikoo poistaa Talebanin terroristijärjestöjen listalta

Afganistanin kansainvälisen aseman kohentumiseen on vaikuttanut ennen kaikkea käytännöllisyys: Taleban-hallinto ei näytä talouskurimuksesta huolimatta horjuvan, joten sen kanssa on alettava käsitellä esimerkiksi Afganistanin heikkenevää humanitaarista tilannetta sekä kansainvälistä terrorismin uhkaa.

Näkyvin kihlautuminen kansainväliseen yhteistyöhön koettiin kesäkuussa Qatarissa, jossa Taleban-edustajia osallistui YK:n isännöimiin keskusteluihin talouskysymyksistä ja huumeiden vastaisesta työstä. 

Afganistanin delegaatiota johtanut Talebanin päätiedottaja Zabihullah Mujahid luonnehti tapaamisen jälkeen Afganistanin eristäytyneisyyden päättyneen.

Talebanin näkökulmasta arvovaltavoitto oli se, että saadakseen Afganistanin edustajat keskusteluihin YK suostui antamaan takuut siitä, ettei Qatarin keskusteluihin osallistuisi naisten oikeuksia edistäviä järjestöjä tai muita kansalaisjärjestöjä. 

Toisilla foorumeilla YK on luonnehtinut Taleban-hallinnon asettamia rajoituksia naisille sukupuolittuneeksi apartheidiksi.

– Suhtaudumme myönteisesti keskusteluihin, joissa myös Afganistanin tilanne otetaan huomioon, Mujahid kertoi uutistoimisto AFP:lle vallankaappauksen kolmevuotispäivän alla.

Venäjä ja Kiina lähentyvät

Afganistanin suhteet lähialueen maihin elävät nekin kukoistuskautta. 

Vaikka länsimaiden diplomaattiset rakennukset ovat kumisseet Kabulissa tyhjyyttään Talebanin otettua vallan maassa, käytännön tason suhteet on palautettu Pakistanin, Kiinan, Venäjän ja Keski-Aasian valtioiden kanssa.

– Tällä hetkellä meillä on hyvät suhteet naapureihin, alueen muihin valtioihin ja muslimimaihin, Mujahid sanoo AFP:lle ja lisää, että noin 40 valtiolla on edustusto Afganistanissa.

Venäjä on valmistelemassa Taleban-järjestön siirtämistä pois terroristijärjestöjen listaltaan, ja Kiina on jopa nimittänyt Kabuliin ensimmäisen vallankaappauksen jälkeisen suurlähettilään. 

Myös laajoista Taleban-liikkeelle asetetuista kansainvälisistä pakotteista huolimatta Afganistanin kauppasuhteet Venäjän ja Kiinan kanssa ovat jatkuneet.

Taleban-hallinto on myös aktiivisesti yrittänyt saada Afganistanin YK-edustajan paikan täytettyä omalla edustajallaan, mutta siinä se ei toistaiseksi ole onnistunut.

Apua Isis-K:n terroriin

Ensimmäisen valtakautensa (1996–2001) jälkeen muutaman vuosikymmenen kapinallisliikkeenä toiminut Taleban nousi uudelleen valtaan pian sen jälkeen, kun Yhdysvaltain joukot vetäytyivät Afganistanista vuonna 2021. 

Yksi sen hallinnon kulmakivistä onkin ollut turvallisuuden korostaminen sotien riivaamassa maassa.

Afganistan onkin solminut kumppanuuksia etenkin terrorismin vastaisen taistelunsa kautta. 

Jihadistisen äärijärjestö Isisin haara Isis-K on alueella aktiivinen, mutta sen patoaminen kiinnostaa laajemmaltikin. 

YK esimerkiksi raportoi viime viikolla, että juuri Isis-K muodostaa Euroopalle tällä hetkellä suurimman terroristisen uhan ja liike jatkaa voimistumistaan. 

Isis-K:n jäsenet olivat myös Venäjällä Moskovan alueella maaliskuussa tehdyn konserttisali-iskun takana. Iskussa kuoli vajaat 150 ihmistä.

Taleban-hallintoa edustava Mujahid katsoo vastoin YK:n näkemystä, että Taleban on jo saanut Isis-K:n lähes täysin lamautettua.

Pelon ilmapiiri

Afganistanin vuosibudjetista huomattava osa on osoitettu turvallisuussektorille huolimatta siitä, ettei maa ole tällä hetkellä ole sodassa ja kansantaloudessa on huomattavia ongelmia esimerkiksi ihmisten tulotason ja laajan työttömyyden kanssa. 

Maailmanpankki on arvioinut, että Afganistanin talous jatkaa nollakasvua vielä seuraavat kolme vuotta.

Kansalaisille turvallisuuteen panostaminen on neljän vuosikymmenen jatkuvien konfliktien jälkeen tärkeää, mutta samalla monilla ihmisillä on todellisia vaikeuksia ruokkia perheitään ja pärjätä tiukemmin rajoitetussa yhteiskunnassa. 

Maassa ei ole enää toimivaa oppositiota, eivätkä ihmiset ole Taleban-vallan alla kokoontuneet kaduille osoittamaan mieltään. 

YK on luonnehtinut Afganistanin poliittista ilmapiiriä pelon ilmapiiriksi.

AFP haastatteli esimerkiksi entistä kansallisorkesterin muusikkoa, joka tuhansien ammattimuusikoiden tapaan menetti työnsä, kun Taleban kielsi julkisen soitannan epäislamilaisena. 

Seitsenhenkistä perhettään elättääkseen hän ajaa nykyisin taksia ja ansaitsee viidenneksen siitä, mitä hän ansaitsi muusikkona.

Myös nimimerkillä Sayeda AFP:lle esiintyvä nainen kertoo, että Talebanin määrättyä kauneussalongit suljettaviksi hän etsi toimipaikan yksityisasunnosta, jossa hän pyörittää toimintaa laittomasti. 

Hänen kuukausitulonsa ovat pudonneet alle puoleen siitä, mitä ne olivat ennen Talebanin valtaannousua.

– Työskentelemme piilotellen, emmekä tiedä, kauanko tämä voi jatkua, Sayeda sanoo.

– Kun he (poliisit) löytävät maan alla toimivan salongin, he rikkovat työvälineet, kaltoinkohtelevat henkilöstöä ja langettavat sakon, hän jatkaa.

Lue myös: Naisten ja tyttöjen asema Afganistanissa on olematon, ja avustukset valuvat talebanien käsiin – asiantuntijan mukaan naisissa piilee kuitenkin myös toivo