Kaksi vuotta sitten tapahtunut vetäytyminen Afganistanista ja sitä seurannut Taleban-vallankaappaus johti systemaattiseen naisten ja tyttöjen asemaan romahduttamiseen. Asiantuntijan mukaan naisten rohkeudessa piilee kuitenkin myös maan toivo.
Afganistan-asiantuntija Aziza Hossaini kertoo MTV Uutisten haastattelussa, että naisten ja tyttöjen asema Afganistanissa ei ole vain huono, vaan sitä ei ole olemassakaan.
– Heiltä on leikattu päivä päivältä kuukausi kuukaudelta kaikki oikeudet. EU ja Yhdysvallat yrittävät jatkuvasti ylläpitää dialogia talebanien kanssa, mutta se ei ole tuottanut pienintäkään edistystä naisten oikeuksien kannalta.
Opiskelumahdollisuuksia ja -oikeuksia on viety jatkuvasti, ja tällä hetkellä opiskelumahdollisuuksia viedään Hossainin mukaan jo 10-vuotiaita vanhemmilta tytöiltä.
– Kaikki oikeudet on riistetty ja naisten ääni systemaattisesti vaiennettu. Vankiloissa naisia kidutetaan ja raiskataan, ja tällä tavalla rohkeimmatkin afganistanilaiset naispuoliset ihmisoikeuksien puolustajat halutaan kukistaa. Jos olet systemaattisen monipuolisen väkivallan uhrina kahden vuoden ajan, ei lopulta enää varmaan jää voimaa lähteä taistelemaan.
Hossainin mukaan naisten systemaattisessa hiljentämisessä on kyse nimenomaan siitä, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan sisältä.
– He kasvattavat lapsia, jotka ovat tietoisia asioista, ja heitä ei voi vain kädestä pitäen viedä jihadistikouluihin. Taleban-hallinto on niin huolissaan naisista, että kahdessa vuodessa he eivät ole tehneet mitään muuta kuin leikanneet naisten oikeuksia.
Lue myös: Taleban petti lupaukset lännelle – asiantuntija: Afganistanista tuli vallankaappauksen jälkeen terroristien turvasatama, josta suuret muslimimaat vaikenevat säilyttääkseen etunsa
Taleban kieltää kampaamoiden ja kauheushoitoloiden toiminnan
Tuet valuvat talebaneille
Hossainin mukaan koko 20 vuoden aikana afganistanilaisia naisia ei ole kuunneltu tarpeeksi. Tälle olisi hänestä nyt korkea aika.
– Se että mennään kerran tai kaksi vuodessa neuvottelemaan talebanien kanssa ei tuota tulosta, minkä viimeiset kaksi vuotta on osoittanut. Mielestäni EU-tasolla, ja nyt kun Suomikin on Natossa, meidän pitäisi kiinnittää erityistä huomiota Afganistaniin. Ei vain naisten oikeuksien ja ihmisoikeustilanteen takia, vaan siksikin että meidän turvallisuutemme voi vaaraantua, jos siitä tulee paikka, johon terroristit ympäri maailman voivat mennä kouluttautumaan.
Paikalliset naiset ja raportit ovat Hossainin mukaan kertoneet, että Afganistaniin lähetetty taloudellinen apu ei mene välttämättä perille, vaan valuu talebanien taskuihin.
– Pitäisi luoda järjestelmä, jolla rauhoitetaan veronmaksajia, joiden rahat menevät sinne Afganistaniin, ja jolla voidaan todistaa että rahat todella menevät ihmisoikeusjärjestöille ja heidän kauttaan tavallisille ihmisille.
Hossainin mielestä talebanit eivät ole muuttuneet 20 vuodessa pätkääkään, ja naisviha, ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten halveksiminen on juurtunut syvälle heihin.
Toivoa kuitenkin antavat nimenomaan sorretut naiset.
– Minulla on Afganistanissa salakoulu, jossa tytöt opiskelevat. Kun näen, miten rohkeita nämä teini-ikäiset tytöt ovat, näen heissä toivon. Heihin pitäisi kohdistaa kaikki apu, heitä pitäisi kuunnella, ja heistä ei pitäisi katsetta kääntää hetkeksikään.
28:41
Katso tästä Jussi Tannerin ja Aziza Hossainin koko haastattelu.