"Aina ajattelen, että kyllä se tästä ohi menee" – Tanjan jatkuvat vessareissut olivatkin oire ärhäkästä sairaudesta

Sastamalassa asuva Tanja Välimäki, 49, kärsi pitkään vatsavaivoista ja yritti hoitaa niitä ruokavaliomuutoksilla ennen kuin oireet yltyivät niin pahoiksi, että ne pakottivat hänet hoitoon.

Tanja oli tottunut siihen, että aina syömisen jälkeen edessä on vessareissu. Alkuvuonna 2020 ripulointia alkoi esiintyä enenevissä määrin. Töistä ja arjesta tuli lähes mahdotonta, kun ripuli iski yli 20 kertaa päivän aikana. Pidätyskyvyn heikentymisen lisäksi Tanja kärsi voimakkaasta väsymyksestä ja ajoittaisista vatsakivuista.

Hän pääsi työterveyden kautta tutkimuksiin. Laboratoriokokeet osoittivat suolen tulehdusarvojen kohonneen. Tähystyksessä suoli todettiin pahoin tulehtuneeksi.

Diagnoosi oli selvä. Tanja oli sairastunut haavaiseen paksusuolitulehdukseen.

Lue myös: 10 syytä jatkuvalle vessassa ravaamiselle – miksi suolen toiminta vilkastuu?

Haavaisen paksusuolitulehduksen yleisyys ja oireet

Haavainen paksusuolitulehdus on pitkäaikainen tulehduksellinen suolistosairaus, joka on yleistynyt viimeisten kahden vuosikymmenen aikana etenkin nuorten keskuudessa. Vuosittain tauti iskee noin 1500 suomalaiseen. Sairastumisen taustalla vaikuttavat todennäköisesti esimerkiksi suolistobakteerit ja ravinto.

Paksusuolitulehduksen pääasiallinen oire on jatkuva ripuli. Uloste on usein veristä ja limaista. Myös vatsakivut ovat tavallisia. Vaikeasta tulehduksesta kertovia merkkejä ovat kuumeilu ja laihtuminen. Oireita voi ilmetä myös suoliston ulkopuolella esimerkiksi nivelissä ja luissa.

Aaltoileva taudinkulku on tyypillistä haavaiselle paksusuolitulehdukselle: oireet voivat olla pitkiäkin aikoja poissa ennen kuin taas palaavat. Tautiin liittyy kohonnut syöpäriski, minkä vuoksi potilaita seurataan säännöllisissä tähystyksissä.

Paksusuolitulehdukseen ei ole tällä hetkellä parantavaa hoitoa, mutta lääkkeet voivat rauhoittaa oireita.

Lue myös: Lähes jokaisella suolistosyöpään sairastuneella on yksi näistä kolmesta oireesta

Lääkkeiden jälkeen ainoa vaihtoehto oli avanne

Tanja Välimäki joutui pettymään, kun tavalliset lääkkeet eivät tehonneet ärhäkkään oireiluun. Lääkärireissut Sastamalasta Tampereelle piti suunnitella siten, että matkan varrella olisi säännöllisesti huoltoasemia, joihin pysähtyä hädän hetkellä vessaan. Edes kauppareissusta ei selvinnyt ilman useita vessakäyntejä.

Ripulin lisäksi elämistä vaikeuttivat lääkkeiden sivuvaikutukset. Kortisoni vaikutti Tanjan kävelykykyyn ja aiheutti pahaa turvotusta. Ajatus aluksi kauhistuttaneesta avanteesta alkoi tuntua ainoalta oikealta ratkaisulta saada elämää rajoittava oireilu hallintaan.

Lokakuussa 2020 Tanjalta poistettiin paksusuoli ja hän sai avanteen. Koettelemukset eivät kuitenkaan loppuneet siihen. Avanteesta tuli liian matala eikä sille ollut löytynyt sopivaa sidosta, mikä tarkoitti jatkuvia ohivuotoja, kirvelyä ja kipua.

– Enää ei ollut sellainen kiire vessaan, mutta ei ollut kiva lähteä mihinkään, kun piti olla aina vaatekerta mukana, Tanja kertoo.

Maaliskuussa 2021 koitti uusi elämä, kun avannetta nostettiin ylemmäs. Samalla Tanjalta poistettiin peräsuoli, joka oli yhtä tulehtunut kuin paksusuolikin.

Lue myös: Tämän vuoksi vessassa ei tulisi viihtyä 10 minuuttia pidempään – lääkäri selittää inhottavan syyn

Elämä avanteen kanssa vaatii totuttelua

Leikkauksesta on kulunut vuosi. Periaatteessa Tanja ei enää sairasta haavaista paksusuolitulehdusta, sillä hänellä ei enää suolta ole. Käytännössä elämä ei kuitenkaan ole palannut takaisin uomiinsa. Tanjalla on ollut totuttelemista uuteen arkeen avanteen kanssa.

– Välillä tulee katkeruutta, kun aina pitää muistaa huolehtia tästä.

Hän luonnehtii avanteen elävän omaa elämäänsä. Teatterissa Tanjan käsi on valmiina pussin päällä, jos avanne päättäisi alkaa äännellä kiusallisesti. Kerran 5-vuotias lapsenlapsi pyysi mummoaan hiljentämään rutisevan sammakon, minkä Tanja totesi olevan mahdoton tehtävä.

Tanja on palannut osin työelämään varhaiskasvatukseen, mutta uudeksi haasteeksi arjessa selviämisessä on muodostunut tyrä. Kotona sairastelun vuoksi fyysisesti huonoon kuntoon päässeen naisen tukena toimii puoliso. Kun oireilu oli pahimmillaan, mies katsoi aina pariskunnan mennessä johonkin, mistä löytyy lähin vessa. Avanteen saamisen jälkeen kumppani auttoi Tanjaa sen tyhjentämisessä.

Nyt kun tilanne on rauhoittunut, suunnittelee pariskunta ulkomaanmatkaa. Lentäminen avanteen kanssa jännittää. Tanja on kuitenkin jo tottunut pitämään vaihtovaatteita aina mukanaan. Toistaiseksi niihin on tarvinnut turvautua vain muutaman kerran.

Lue myös: Avanne ei estä elämistä – Chronin taudin vuoksi avanteen saanut Santra: "Elämänlaatu nousi"

Lääkäriin mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään

Perhe ja läheiset ovat auttaneet Tanjaa jaksamaan läpi sairastelun. Myös sosiaalisen median vertaistuella on ollut hänelle suuri merkitys. Ammattimaista keskusteluapua ovat tarjonneet työterveyspsykologi sekä avannehoitaja.

Suolistovaivat ja -sairaudet ovat yleisiä, mutta moni häpeää puhua niistä. Huolen herätessä kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.

Tanja on miettinyt monesti, olisiko hänen tilanteensa toinen, jos hän olisi havahtunut tilanteeseensa aiemmin.

– Olen sen tyyppinen ihminen, että menen mieluummin päivän myöhässä kuin etukäteen lääkäriin. Aina ajattelen, että kyllä se tästä ohi menee.

Lääkärit ovat kuitenkin lohduttaneet häntä, ettei varhaisempi hoitoon hakeutuminen olisi välttämättä muuttanut mitään. Nyrkkisääntönä tulisi kuitenkin muistaa, että pitkittynyt ripuli tai vatsakivut, verinen uloste, kuumeilu ja tahaton laihtuminen ovat aina syitä hakeutua nopealla aikataululla tutkimuksiin.

Lue myös: Kärsitkö näistä vatsavaivoista? Viisi ruokavalioon ja terveyteen liittyvää asiaa, joista pierut voivat kertoa

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Katso myös: Matti sairastui tulehdukselliseen suolistosairauteen alle nelikymppisenä.

Osittaislähde: Terveyskirjasto