Ulkomaille kaapattujen lasten määrä on noussut edellisvuodesta.
Noin 60 lasta on tällä hetkellä kaapattuna Suomesta ulkomaille. Asia selviää ulkoministeriön ja oikeusministeriön tilastoista.
Kaapattuna olevista lapsista noin 40 on maissa, jotka eivät kuulu Haagin lapsikaappaussopimukseen. Tällaisista maista lapsia on eniten kaapattu Irakiin.
Kyseisissä tapauksissa keskusviranomaisena Suomessa toimii ulkoministeriö. Ulkoministeriöön tulleiden lapsikaappaustapausten määrä on noussut viime vuosina.
– Tapaukset ovat usein monivuotisia, kirjoittaa Ulkoministeriön konsuliasioiden yksikön yksikönpäällikkö Outi Saarikoski.
Loput noin 20 lasta on kaapattuna valtioihin, jotka kuuluvat Haagin lapsikaappaussopimukseen. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Venäjä ja Viro.
Kaappaukset Venäjälle ovat lisääntyneet, kertoo Kaapatut lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen.
– Vaikka Venäjä kuuluu sopimuksiin, se ei ikävä kyllä palauta lapsia, mikäli kaapannut vanhempi ja hänen myötään myös lapsi on Venäjän kansalainen.
Haagin lapsikaappaussopimuksen tarkoituksena on turvata asuinpaikkavaltiostaan luvattomasti toiseen valtioon viedyn lapsen palautus lapsen asuinpaikkavaltioon eli siihen valtioon, jossa lapsi tosiasiallisesti asui ennen kaappausta. Sopimus koskee myös tapauksia, jossa luvallisesti toisessa maassa vieraillut lapsi jätetään palauttamatta takaisin asuinmaahansa
Suurin osa tällä hetkellä kaapatuista lapsista on kaapattu maihin, jotka eivät ole allekirjoittaneet Haagin lapsikaappaussopimusta.
Haagin lapsikaappaussopimuksen allekirjoittaneiden maiden kohdalla keskusviranomaisena Suomessa toimii oikeusministeriö. Sopimuksen keskeinen tarkoitus on saada palautettua lapsi nopeasti takaisin asuinpaikkaansa
Viime vuoden aikana ulkomaille oli kaapattuna 54 lasta, eli kaapattujen lasten määrä on noussut tänä vuonna edellisvuoteen verrattuna.
0:37
Videolta voit katsoa artikkelin tiivistetyssä muodossa.
Kaapattuja lapsia voi olla vielä enemmän
Tällä hetkellä kaapattuna olevia lapsia voi olla enemmän kuin 60, sillä Haagin lapsikaappaussopimus ei edellytä hakemuksen tekoa keskusviranomaisen eli Suomessa oikeusministeriön välityksellä.
– Tämä tarkoittaa sitä, että vanhempi voi laittaa palautushakemuksen itse vireille toimivaltaisessa tuomioistuimessa, kirjoittaa kansainvälisen oikeusavun yksikön erityisasiantuntija Taina Niemi.
Kaapatut lapset ry:n Räisäsen mukaan on myös mahdollista, että lapsen vanhempi ei uskalla ottaa viranomaiseen yhteyttä, jolloin lapsikaappaus ei tule ikinä tietoon. Näin esimerkiksi on tapahtunut Somaliaan kaapattujen lasten kohdalla.
– Olen muutaman kerran kuullut nuorten kertovan, että heidän sisarukselleen on käynyt näin.
Lapsikaappauksen taustalla on lähes aina lapsen vanhempien avioero tai sen uhka.
Taustalla avioero tai sen uhka
Lähes aina lapsikaappauksen taustalla on vanhempien avioero tai sen uhka. Esimerkiksi kahden kulttuurin avioliitossa toinen vanhemmista voi haluta palata kotimaahansa lapsen kanssa.
Lapsikaappausten selvittämisestä on tullut entistä monimutkaisempaa. Räisänen kuvailee vielä noin viisi vuotta sitten valtaosan kaappauksista ratkenneen vuoden aikana.
– Nykyään prosessit kestävät ja kestävät.
Esimerkiksi Irakiin viedyt lapset ovat kaapattuna yleensä siihen asti, että he ovat aikuisia, elleivät vanhemmat pääse asiassa sovintoon, Räisänen kertoo.
Yleisimpiä maita joihin lapsi kaapataan ovat Irak, Venäjä, Espanja, Turkki ja Saksa.
Lapsen kansalaisuus ei ratkaiseva asia
Oikeudessa lapsikaappausta selvitettäessä lapsen kansalaisuus tai se, missä hän on kirjoilla, ei ole ratkaiseva asia.
– Tilanteessa katsotaan, mikä on lapsen vakinainen asuinpaikka ja minne hän on juurtunut, Räisänen kertoo.
Räisänen antaa esimerkiksi tilanteen, jossa perhe olisi työkomennuksella ulkomailla, mutta kirjoilla Suomessa. Eron koittaessa toinen vanhemmista voisi haluta jäädä asumaan kyseiseen maahan, kun taas toinen haluaisi palata Suomeen.
– On mahdollista, että maassa on oltu niin kauan, että lapsi on kiintynyt siihen.
Ennaltaehkäisyä kaivataan
Räisänen toivoo, että lapsikaappauksia pyrittäisiin ehkäisemään entistä paremmin. Viime vuonna Schengen-alueen rajoilla astui voimaan niin sanottu ennalta estävä kuulutusmahdollisuus.
– Jos on vakava lapsikaappausuhka, lapsi saataisiin kuulutuksella pysäytettyä alueen sisällä.
Schengenin tietojärjestelmään tehtävä kuulutus on poliisin hallinnoima ja siihen tarvitaan joko käräjäoikeuden tai lastensuojelun päätös, Räisänen kertoo. Jos tilanne on erittäin kiireellinen, käräjäoikeudesta ei ole hyötyä.
Räisänen kertoo myös, että poliisin ja lastensuojelun välillä tieto ei aina kulje.
– Olemme kaksi kertaa seuranneet tilannetta, jossa tiedämme, missä lapsi on, ja hänet kaapannut vanhempi on laittanut lentokentältä kuvia ja kertonut heidän nousevan koneeseen. Kieltoa ei ole saatu ajoissa voimaan ja he ovat päässeet poistumaan alueelta.
Räisänen toivoo myös, että lapsikaappauksissa käytettäisiin enemmän sovittelua muiden oikeustoimien sijaan.
– Sillä säästettäisiin aikaa, resursseja ja tunteita.
Lue myös: Miina joutui lapsena isänsä kaappaamaksi yli kymmeneen maahan
Juttua päivitetty 22.11.2024 kello 16.34: Lisätty kuvaan tieto, että lukujen lähteinä on käytetty myös ulko- ja oikeusministeriön tietoja. Tekstissä tieto oli oikein.