Erityisrekisteritunnuksia haetaan erityisesti "paremman keskiluokan" automalleihin sekä erikoisempiin urheiluautoihin. Tunnukset liittyvät usein joko ajoneuvoon tai ajajaan itseensä.
– Kun puhutaan erityiskilvistä, puhutaan niin sanotusti rajoituksin vapaavalintaisesta kilvestä, sanoo Trafin osastopäällikkö Toni Pallaspuro.
Erityiskilpiin pätevät samat säännöt kuin tavallisiinkin rekisterikilpiin – niiden tulee sisältää kahdesta kolmeen kirjainta ja yhdestä kolmeen numeroa, CD-kirjainyhdistelmä ei ole sallittu, eikä nolla saa olla numerosarjassa ensimmäisenä. Kilpeen valittu yhdistelmä ei myöskään saa olla hyvän tavan vastainen.
Hakemusten määrä seuraa taloustilannetta
Erityiskilven hakemuksen voi täyttää joko sähköisesti tai perinteisessä paperimuodossa ja siihen vaaditaan ajoneuvon valmistenumero, hakijan nimi ja haettava tunnus. Vapaita rekisteritunnuksia voi tiedustella Trafin puhelinpalvelusta.
Mikäli kaikki hakemukseen vaadittavat tiedot on annettu heti hakemusta jätettäessä, erityiskilpipäätöksen tekeminen kestää yleensä muutaman viikon. Monesti kaikkia tietoja, kuten auton valmistenumeroa, ei välttämättä vielä ole rekisterikilpeä hakiessa, jolloin käsittely vie pidemmän ajan.
– Sitten me jäämme odottelemaan täydennyksiä. Silloin se on ihan hakijasta kiinni, että missä aikataulussa niitä meille ilmoittelee, Pallaspuro sanoo.
Erityiskilpihakemuksia tulee vuosittain noin 750-1000 kappaletta. Määrä on noussut tasaisesti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Hakemusten määrä seuraa Pallaspuron mukaan yleistä taloustilannetta, sillä erityistunnuspäätös maksaa 900 euroa. Tämän lisäksi erityiskilpiä halajavan maksettavaksi tulevat normaalit rekisteröinti- ja rekisterikilpimaksut, jotka lisäävät hintaa muutamalla kymmenellä eurolla.
Nimeen liittyvät kilvet yleisiä
Pallaspuro kertoo, että erityistunnuksia haetaan etenkin erikoisempiin urheiluautoihin ja ylemmän keskiluokan autoihin: Mersuihin, Audeihin ja Bemareihin. Erityisrekisterikilpiä haetaan myös yritysten ajoneuvoihin sekä esimerkiksi merkkipäivälahjoiksi. Tunnuksessa voidaan viitata itse ajoneuvoon tai esimerkiksi lahjansaajan nimeen tai persoonallisuuteen.
– Ehkä nimeen liittyvät, eli i-kirjaimeen päättyvät neljäkirjaimiset nimet ovat tyypillisiä, Pallaspuro arvelee.
Entinen liikenneministeri Merja Kyllönen ehdotti, että rekisterikilvet tulisi saada rajoitteitta mieleisikseen rahaa vastaan. Asiasta annettiin selvitys liikenneviestintäministeriölle viime hallituskaudella, mutta vielä asia ei ole edennyt mihinkään.