Äitini haukkuu minua sukulaisten edessä – onko tämä henkistä väkivaltaa?

Jokaisessa ihmissuhteessa on toisinaan ärsyttäviä ja rasittavia piirteitä, mutta mikä on liikaa?

Jos ihmistä sanoo tyhmäksi, onko se henkistä väkivaltaa? Entä erolla uhkailu? Syyllistäminen?

Kysyimme Naisten Linjalta, millainen puhe täyttää henkisen väkivallan tunnusmerkit. Kysymyksiin vastasi toiminnanjohtaja Elina Nikulainen.

Jos epäilet kumppanin tai tutun käyttävän henkistä väkivaltaa…

• Tallenna häneltä saamasi viestit
• Pidä päiväkirjaa tapahtumista: kuka sanoi tai teki mitä?
• Kirjaa ylös kaikki yhteydenpito tekijän kanssa
• Kirjaa ylös omat yhteydenottosi auttaviin tahoihin tai viranomaisiin

Jos aviopari riitelee usein, voiko se olla henkistä väkivaltaa?

"Riidan osapuolet voivat vapaasti sanoa oman mielipiteensä. Riita muuttuu väkivallaksi siinä vaiheessa, kun väkivallan kohde ei enää uskalla ilmaista mielipiteitään, koska pelkää seurauksia. Henkinen väkivalta on toistuvaa, persoonallisuutta pirstaloivaa.

Pelko ei kuulu parisuhteeseen: jos toinen riitelijöistä kokee oman turvallisuutensa uhatuksi ja jättää asioita sanomatta pelon vuoksi on todennäköistä, että hän kokee henkistä väkivaltaa.

Henkisesti väkivaltaisessa suhteessa ajan mittaan tavallista on myös se, ettei siinä juurikaan riidellä. Väkivallan kohde vetäytyy kuoreensa ja yrittää saada tekijän purkaukset loppumaan keinolla millä hyvänsä, usein mukautumalla täysin tekijän tahtoon ja tulkintoihin jättäen oman olonsa, tarpeensa ja tunteensa huomioimatta.

Henkinen väkivalta ei ole arkipäiväisesti rasittavaa, vaan pelottavaa ja tuhoavaa toimintaa, joka rajoittaa kokijansa persoonallisuutta. Henkiseen väkivaltaan liittyvät kiinteästi valta ja kontrolli."

Jos uhkailee toista vaikkapa avioerolla, mutta ei väkivallalla, onko se henkistä väkivaltaa?

"Onko avioerolla uhkailu kontrollin keino? Jo kysymyksen muotoilu kuulostaa huolestuttavalta. Terveessä parisuhteessa kukaan ei uhkaile toista. Avioerosta tulee voida tarvittaessa keskustella, mutta keskustelu ei saa olla kiristämisen tai uhkailun väline."

Jos sanoo kumppaniaan tyhmäksi, onko se henkistä väkivaltaa?

"Kuten ylläolevissa tapauksissa, avaintekijä tässäkin on pelko. Pystyykö henkilö sanomaan kumppanilleen, miltä tyhmäksi kutsuminen tuntui? 

Onko kumppani siitä pahoillaan ja pyrkii aktiivisesti muuttamaan käytöstään, eikä toista sitä? Vai onko kumppanin tarkoitus musertaa toisen itsetunto ja tapahtuuko tätä jatkuvasti?"

Jos haukkuu toisen vaatetusta tai ulkonäköä, onko se henkistä väkivaltaa?

"Avaintekijä tässäkin on pelko ja toistuvuus. Pystyykö toiselle sanomaan, miltä haukkuminen tuntui? Onko hän siitä pahoillaan ja pyrkii aktiivisesti muuttamaan käytöstään, eikä toista sitä? Kantaako vastuun sanomisesta vai onko haukkuminenkin toisen vika?"

”Perheenjäseneni väittää, etten rakasta häntä enkä välitä hänestä. Olen yrittänyt osoittaa rakkauteni teoin, mutta niillä ei ole vaikutusta. Ovatko tällaiset puheet henkistä väkivaltaa?”

Henkinen väkivalta on omaisuuden tuhoamista. Colourbox

"Pystytkö sanomaan perheenjäsenelle, miltä hänen väitteensä sinusta tuntuvat? Että yrität parhaasi? Voitteko keskustella asiasta tasavertaisesti ja ottaako hän tunteesi huomioon?

Henkinen väkivalta ei ole arkipäiväisesti rasittavaa, vaan pelottavaa ja tuhoavaa toimintaa, joka rajoittaa kokijansa persoonallisuutta. Henkiseen väkivaltaan liittyvät kiinteästi valta ja kontrolli.

Jokaisella meistä on omia traumojamme ja hylkäyksen kokemuksia, mutta niitä ei saa käyttää kontrollin tai koston välineenä. Niistä tulee keskustella rakkauden ja kunnioituksen kautta. Sukulaisesi tulee hyväksyä, että yrität parhaasi, ja että hänen epävarmuutensa ei ole sinun aiheuttamaasi."

”Äitini nolaa minut sukulaisten edessä. Hän vetää esiin elämänvalintojani ja kuittailee niistä. Onko tämä henkistä väkivaltaa?”

"Pystytkö sanomaan äidillesi, ettet pidä hänen sanomisistaan? Uskooko hän sinua, pyytää anteeksi ja pyrkii aktiivisesti muuttamaan käytöstään?

Henkinen väkivalta on systemaattista minuuden murtamista, jossa kohde pelkää tekijää. Välillä olemme ajattelemattomia rakkaitamme kohtaan, mutta meidän tulee pystyä ottamaan vastaan palautetta ja muuttamaan käytöstämme, jos satutamme läheisiämme."

”Henkilö X on ollut menneisyydessä väkivaltainen. Henkilö Y harrastaa henkistä väkivaltaa. Kumpi on vakavampaa?”

"Henkinen väkivalta on pohjavirta kaikessa väkivallassa. Useimmat uhrit kokevat fyysiset väkivallan muodot nimenomaan henkisen väkivallan jatkeena, eivät yksittäisinä tapauksina. Henkisen ja fyysisen väkivallan erottelu ei vastaa myöskään henkisen väkivallan kokemuksesta: henkisen väkivallan voi kokea myös fyysisesti (esimerkiksi paniikkikohtauksena, toim.huom).

Yleisesti ottaen: vaikka väkivallan muotoja käsittelisikin erikseen ei niiden asettaminen vastakkain tai hierarkiseen järjestykseen ole mielekästä: väkivallan kokija määrittelee itse, mikä juuri hänelle on ollut kipeintä."