Sosiaalisesta mediasta puuttuu normaalin kanssakäymisen synnyttämä empatia. Puskista on helppo huudella, mutta liukuvatko somessa opitut tavat tosielämään?
Kolme neljästä suomalaisaikuisesta käyttää sosiaalista mediaa. Somekeskusteluissa moni käyttäytyy kuitenkin aivan eri tavalla kuin arkielämässään: esimerkiksi Lucia-neidon ihonväri johti niin karuihin kommentteihin, että poliisi aloitti niistä esiselvityksen.
Lue myös: Ihmisen pimeä puoli – miksi jotkut valitsevat pahuuden?
Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa valmistelee kirjaa puhelinten pimeästä puolesta. Hän näkee somen käytössä kaksi puolta. Siellä voi esimerkiksi esitellä elämästään "kaunista pintaa".
– Toinen [puoli] on se, että siellä voi puskasta huudella. Hyvä sääntö on se, että sen verran uskaltaa sanoa somessa kuin liveänkin, Viljamaa sanoo Huomenta Suomessa.
Some ei viritä aivoja empatiaan: "Todella paljon helpompi matalalla kynnyksellä laukoa"
Sosiaalisesta mediasta puuttuu normaalin kanssakäymisen synnyttämä empatia, kuvaa HUS:n psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.
– Kun tässä kuuntelen sinua, aivoni virittyvät jollain tavalla empatisoimaan sinua. Sosiaalisessa mediassa tätä virittymistä ei tapahdu, hän kuvaa.
– Siellä on todella paljon helpompi matalalla kynnyksellä laukoa hyvin typeriä kommentteja.
Stenbergin mukaan tutkimuksista tiedetään, että somessa äänekkäillä henkilöillä on esimerkiksi taipumuksia haluta johtaa eli dominoida muita.
– Sitten [heillä on] yliyksinkertaistavaa ajattelua, jota voisi ehkä suomeksi kutsua vain yksinkertaisesti typeryydeksi. Sen lisäksi jonkunnäköinen taipumus lähteä mukaan tällaisiin erilaisiin ääri-ilmiöihin, Stenberg kuvaa.
Lue myös: Koulukiusaaminen lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä – toimi näin, jos lapsi kertoo kiusaamisesta
"Somessa möykkäävät ne ihmiset, joilla on taipumusta narsistiseen dominointiin"
Empatia ei liene katoamassa, mutta Stenbergin mukaan somealustat provosoivat sen puuttumista. Tutkimusten mukaan ihmisten tosiasialliset mielipiteet jakautuvat yleensä normaalijakaumalle niin, että suurin osa on "keskiarvoista mieltä".
– Suurin osa ihmisistä ei möykkää somessa, vaan somessa möykkäävät ne ihmiset, joilla on taipumusta narsistiseen dominointiin. He eivät yleensä edusta keskinäkemystä, jolloin sosiaalinen media alustana tekee tästä keskiarvohuipusta kaksi "reunahuippua", Stenberg sanoo.
Somealustoille pesiytynyt keskustelukulttuuri voi levitä myös arkielämään.
– Siitä pikkuhiljaa valitettavasti otetaan mallia, ja se leviää, ja se tuntuu leviävän vielä nopeammin nuorissa sukupolvissa, Stenberg kuvailee.
– Suuri vaara on, että jos emme rajoita tätä ja laita selkeitä pelisääntöjä sille, mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei, on, että se pikkuhiljaa sieltä lähtee leviämään.
Tekeekö somessa räyhääminen olon paremmaksi, vai sittenkin päin vastoin? Mitä somessa ärhentely ihmisestä kertoo? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.
Lue myös:
Selman, 14, harrastuksessa piilee nurja puoli: "Melkein jokainen harrastaja joutuu kiusaamisen kohteeksi"
Salkkarit-tähti Hanna Kinnusen ulkonäköä kommentoidaan karmealla tavalla: "Esimerkki aikuisten maailmasta"
Kommentti: Aikuiset sekosivat lasten eläinmaskeista – hävetkää!
Katso myös: Mihin somen sisältövaroituksia tarvitaan – olemmeko muuttuneet herkemmiksi?
9:35