Kolmisen vuotta sitten Heikki sai elämänsä toisen aivoinfarktin. Tuttujen oireiden perusteella hän lähti kiireellä vaimonsa kyydissä kohti sairaalaa ja soitti ambulanssin tulemaan vastaan. Tutkimusten jälkeen sairasauton henkilökunta ei ottanut Heikkiä kyytiin, vaan mies sinnitteli sairaalaan omalla autolla. Puolen tunnin päästä hän ei pystynyt enää kävelemään.
Se oli tarkalleen 27. päivä huhtikuuta vuonna 2010, kun Heikki Kunttu sai tasapainohäiriöitä. Oireet olivat samat kuin seitsemän vuotta aikaisemmin Heikin saadessa aivoinfarktin.
– Suoritin neurologiset testit, joissa pitää muun muassa viedä sormenpäät yhteen. Vasen käteni meni viisi senttiä alemmaksi kuin oikea käsi, Heikki kertoo.
Testin jälkeen vaimo lähti ajamaan Heikkiä kohti sairaalaa. Matkalta he soittivat hätäkeskukseen ja pyysivät ambulanssia tulemaan vastaan. Saavuttuaan sovitulle tapaamispaikalle huoltoasemalle Heikki kiirehti tankkaamaan autoa, josta oli polttoaine loppumassa.
– Dieselautossa on isompi homma, kun sen joutuu ilmaamaan. Se oli välttämätön toimenpide. Ambulanssimiehet näkivät minun tankkaavan ja tekivät varmaan silloin jo päätöksen, etteivät ota minua kyytiin, Heikki uskoo.
Heikki lähti sairaalaan vaimon kyydissä. Kuvituskuva.
Ensihoitajat eivät nimittäin tutkimustensa perusteella todenneet mitään aivoveritulppaan viittaavaa ja totesivat, ettei kuljetukselle ollut tarvetta. Heikki jatkoi matkaa sairaalaan vaimonsa kyydissä. Puolen tunnin päästä hän ei pystynyt enää kävelemään.
Vaimo kärräsi Heikin pyörätuolissa sisään päivystyspoliklinikalle, ja Heikki odotti lähes kolme tuntia päästäkseen lääkärin pakeille. Heikki pyysi aloittamaan liuotushoidon, mutta turhaan.
”Tilani heikkeni”
Heikillä todettiin viimein tutkimusten perusteella aivoinfarkti ja hänet otettiin osastolle. Oireet vaihtelivat: välillä puhe oli puuromaista ja vasemman käden voima heikentynyt.
– Lääkäri unohti niin kutsutut napapiikit, jotka estävät verisuonitukoksen laajenemisen. Se oli neurologin hoitovirhe. Osastolla tilani heikkeni, mutta seurattiin vain, miten ukon käy. Eläinlääkäritkin tuntevat lyhythepariinin ja käyttävät sitä, vaan ei tämä neurologi, Heikki kummastelee.
– Kysyin osaston neurologilta, miksei minulle annettu liuotushoitoa. Hän vastasi, että se annetaan vain vakavissa tapauksissa. Totesin tähän, että onneksi en sairastunut vakavasti, vain vasen puoli halvaantui, Heikki kertaa.
Heikki antaa kyllä kiitosta kyseiselle sairaalalle siitä, kuinka hyvin se järjesti fysikaalista kuntoutusta. Toipuminen tapahtui kuitenkin hitaasti. Heikki kertoo, että alussa peukalon liikuttaminenkin sai hien pintaan. Kuukauden sairaalassaolon jälkeen mies kotiutui pyörätuolissa.
Heikki kertoo, että hän ei tavannut sairaalasta lähtiessään sosiaalihoitajaa. Tämän vuoksi hän menetti vammaisen korotetun hoitotuen puolelta vuodelta eli arviolta 1200 euroa.
– Henki säilyi, mutta olin yli puoli vuotta pyörätuolissa ja nyt hoitotukea saavana eläkeläisenä. En pysty itse edes pukeutumaan. Nyt kuljen kepin kanssa lyhyitä pätkiä kuin teini koskenkorvapullohumalassa. Pää toimii kohtalaisesti, usean lääkärin harmiksi, Heikki kuvailee.
Heikki on hakenut korvausta hoidon laiminyönnistä. Kuvituskuva.
Korvausvaatimus liikkeelle
Kotiuduttuaan Heikki haki Potilasvakuutuksesta korvausta aivoinfarktin diagnosoinnin ja hoidon laiminlyönnin aiheuttamasta henkilövahingosta.
Potilasvakuutuskeskus totesi, että sairaankuljetuksen osalta kyseessä ei ole potilasvahinkolain perusteella korvattava henkilövahinko. Keskussairaalassa sen sijaan hoito ei ollut keskuksen arvion mukaan asianmukaista, kun Heikille ei annettu aivoinfarktiin liuotushoitoa. Mikäli liuotushoitoa olisi annettu, Heikin oireet olisivat todennäköisesti jääneet lievemmiksi.
Heikki ei tyytynyt Potilasvakuutuskeskuksen päätökseen, vaan pyysi lautakunnan ratkaisusuositusta.
Hänen käsityksensä mukaan hänelle jääneet neuropsykologiset oireet sekä liikuntarajoitteet olisivat olleet vältettävissä kokonaan, tai ainakin osittain, jos hänet olisi viety viipymättä ambulanssilla sairaalaan, annettu liuotushoito ja jatkettu hoitoa osastolla lyhythepariinilla.
– Ensiavussa liuotushoidon jätti antamatta niin sanottu keikkalääkäri. Ja mikähän siinä oli, ettei napapiikkiä voitu antaa, kun pyysin. Jos lääkäri oli unohtanut sen, kai joku hoitaja olisi voinut muistuttaa asiasta? Päivystävä lääkäri ainakin vaikutti kiireiseltä ja näytti väsyneeltä. Silmät olivat kuin marraskuinen kottaraisen pönttö: ei mitään elämää, Heikki muistelee.
Ensihoidon vastineessa todettiin, että Heikin keskeisenä oireena oli huimaus, joka voi liittyä useaan sairauteen. Potilas on ensihoitokertomuksen mukaan tutkittu perusteellisesti ja päätökset tehty asianmukaisesti. Heikki ei kuitenkaan ollut vakuuttunut ensihoitajien tekemistä mittauksista.
– Kerroin kotona tekemistäni neurologisista testeistä, joissa ilmeni häiriötä vasemman käden motoriikassa, mutta ne olivat kuulemma epävalideja. Ambulanssissa testejä ei tehty ollenkaan, Heikki sanoo.
Heikki koki ensimmäisen hoitovirheen jouduttuaan onnettomuuteen vuonna 1976. Röntgen viivästyi, koska sisäisestä verenvuodosta kärsinyttä potilasta ei ollut kirjattu sairaalaan tulleeksi.
Asiantuntijat eri mieltä
Ensihoidon toimintaa on arvioitu asiantuntijoiden voimin. Heillä oli kuitenkin eriäviä näkemyksiä ambulanssin henkilökunnan toiminnasta.
Anestesialääkärin antaman asiantuntijalausunnon mukaan hätäkeskustallenteesta kuulee, että soittaja puhuu selkeästi, eikä hänen puheensa viittaa aivoverenkiertohäiriöön. Asiantuntijan mielestä hätäkeskuspäivystäjä teki virheen, sillä tämä ei tehnyt hoidon tarpeen arviointia, vaan lähetti ambulanssin vain pyynnöstä. Ambulanssin henkilökunta sen sijaan toimi hänen mielestään oikein tekemiensä testien perusteella.
Sen sijaan neurologian professorin mukaan henkilökunta ei ottanut aiempaa infarktia huomioon, ja lisäksi se teki väärät merkinnät epäillystä aivoverenvuodosta, kun kyseessä oli aivoveritulppa.
– Aivoverenvuodon oireena on useimmiten kallon sisäisen paineen nousun aiheuttama hillitön päänsärky. Ilmoitin hälytyskeskukselle selvästi, että kyseessä on aivoveritulppa. Heillä oli kaikki tiedot, Heikki vahvistaa.
Kolmesta asiantuntijasta kaksi on samaa mieltä siitä, että Heikin aiempi sairaushistoria ja kertomansa oireet olisivat olleet riittävä syy kuljettaa mies liuotushoitokandidaattina päivystykseen. Lautakunnan lopullinen päätös oli kuitenkin, että he hyväksyivät ensihoidon toiminnan.
– Anestesian dosentin asiantuntijalausunto käveli neurologian tohtorin lausunnon yli. Ei voitu myöntää, että Suomessa vuonna 2010 kaikki menee pieleen, Heikki päivittelee.
Taistelu jatkuu
Heikki oli niin pöyristynyt hälytyskeskusta moittivan dosentin lausunnosta, että lähetti sen luettavaksi sisäasiainministeriöön, jonka alaisuuteen aluehälytyskeskustoiminta kuuluu. Lausunto lähti myös Valviraan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä sosiaali- ja terveysministeriön kautta aluehallintovirastoon. Heikki on kuullut, että lausuntoa on joka puolella luettu ja ihmetelty.
– Ensimmäisellä käsittelykerralla Potilasvahinkolautakunta päätyi yhteen hoitovirheeseen, toisella kerralla kahteen. Ajoin kolmea hoitovirhettä, mutta ambulanssi, joka toimi kaiken katalysaattorina, vapautettiin vastuusta. Sen osalta käsittely menee vielä uusiksi, Heikki toteaa.
– Asianajopalkkioihin sekä muihin kuluihin on mennyt hiukan päälle 13 000 euroa. Onko tämä oikeusvaltio, kun uhrilla maksatetaan tällaisia summia? Kun ei saatu hengiltä, otetaan edes rahat pois, Heikki ihmettelee.
Heikki ei tahdo kuitenkaan vielä luovuttaa, vaan aikoo palauttaa juttunsa uudelleen Potilasvahinkolautakuntaan, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja käräjäoikeuteen.
Studio55.fi/ Anette Lehmusruusu
Kuvat: Heikki Kunttu, Colourbox,com
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.
Aivoinfarktia ei tunnistettu – Tuula halvaantui
14000 suomalaista saa aivoinfarktin vuosittain – Nämä riskit altistavat