Sama ajatus pyörii päässä päivittäin. Teemme jatkuvasti asioita, joita emme haluaisi tehdä. Miten ajattelun saisi kuriin?
– Ei ajatuksia oikeastaan pysty hallitsemaan.
Tätä vastausta ei odottanut Lauri Järvilehdolta. Hän on sentään kirjoittanut teoksen Tee itsestäsi mestariajattelija.
Ajattelemme ajatteluamme jatkuvasti, sillä on trendikästä olla tietoinen. Ajatuksemme siitä, miten ajattelemme, on kuitenkin yleensä kaukana todellisuudesta.
– Emme pysty varsinaisesti hallitsemaan ajattelua, pystymme ohjaamaan ja vaikuttamaan siihen. Sillä on väliä siksi, että toimintamme perustuu viime kädessä erilaisiin ajatteluprosesseihin. Oppimalla ohjaamaan ja käsittelemään ajattelua pystymme parantamaan elämänlaatua huomattavasti ja ymmärtämään, miksi tietyt asiat stressaavat ja ahdistavat, tai miksi välillä ideoita ei tule millään, vaikka pitäisi saada uutta asiaa eteenpäin, Järvilehto jatkaa.
Hän on filosofian akatemian perustaja ja hallituksen puheenjohtaja sekä väitellyt Jyväskylän yliopistosta. Järvilehdon mukaan ihminen yleensä arvottaa oman ajattelukykynsä paljon korkeammalle kuin kannattaisi.
– Ihmiset keskimäärin olettavat, että oma ajattelukyky on huomattavasti isompi, ja kyvyt vaikuttaa omaan toimintaan ja ajatteluun ovat huomattavasti suuremmat kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Kulttuurimme ihannoi loogista ajattelua ja tietoista päätöksentekoa, harkintaa ja tämän tyyppisiä kykyjä. Tosiasiassa tietojenkäsittelyn kapasiteettimme on rajallinen.
Ihminen voi tietoisesti käsitellä 5-6 asiaa kerrallaan.
Järvilehdon mukaan ihminen voi tietoisesti käsitellä 5-6 asiaa kerrallaan. Se on vähän. Ihminen kuitenkin uskoo olevansa asioiden herra, siis luomakunnan älykkäin.
– Syntyy väärinkäsityksiä liittyen päätöksentekoon tai impulssikontrolliin. Jos pystyisimme hallitsemaan ajatteluamme niin hyvin kuin ajattelemme pystyvämme hallitsemaan sitä, olisimme kaikki koko ajan ihan mielettömässä biitsikunnossa. Ihmiset ottavat ylimääräisen pullan tai jälkkärin, vaikka tietävät, ettei pitäisi. Se on hyvä esimerkki siitä, miten tiedostamaton vaistotoiminta usein ajaa tiedostettujen arvojen, halujen ja toiveiden yli.
On vaikeaa tutkia tiedostamatonta
Ajatteluun voi kuitenkin vaikuttaa. Ensimmäinen askel on tiedostaa ajattelun kahtiajakautuminen.
– Karkeasti voisi sanoa, ettei meillä ole yhtä mieltä vaan kaksi. Meillä on hyvin pieni, tarkkarajainen ja lasersäteenomainen tietoinen mieli sekä valtavan laaja, äärimmäisen epätarkka tiedostamaton mieli. Jonathan Haidt vertaa ihmisen mieltä elefanttiin ja sen kuljettajaan. On valtava, talon kokoinen elefantti ja sen päällä pikkuinen kääpiökuljettaja. Tämä on hyvä metafora, koska suuren osan aikaa toimimme aika vähän tietoisesti. Usein toimintaamme ohjaa habituaatio ja pahimmillaan viettitoiminta.
Minkä ajatuksen tänään valitset?
Tiedostamattomasta ajattelusta on vähän tutkimuksia. Syy on looginen: on vaikeaa tutkia, mitä ihminen ajattelee, kun hän ei tiedosta ajattelevansa.
Tietoista mieltä on tutkittu enemmän. Useiden tutkimusten mukaan tietoinen mieli voi käsitellä tietoa noin 40 bittiä sekunnissa. Tiedostamaton mieli kykenee paljon enempään – eräs arvio on 11,2 miljoonaa bittiä sekunnissa. Esimerkiksi psykologian professori Timothy Wilsonin mukaan aivot vastaanottavat sekunnissa 11 miljoonaa bittiä informaatiota, mutta voivat prosessoida sekunnissa vain 40.
– Akateemisesti valistunut arvaukseni on, että 11,2 miljoonaa bittiä sekunnissa on aika rajusti alakanttiin.
Ei nopeita tuloksia
Oletko sinäkin kuullut väitteen siitä, että ihminen ajattelee tuhansia ajatuksia päivässä, mutta ajatuksista puolet on samoja kuin eilen? Järvilehdon mukaan saman asian ajatteleminen uudestaan ja uudestaan aktivoi tiettyä hermoverkkoa, joka vahvistuu.
– Sama ajatus pyörii päässä tai teemme jatkuvasti asioita, joita emme haluaisi tehdä. Syömme liikaa suklaata ja juomme liikaa punaviiniä, Jos panemme hanttiin, tietoisen ajattelun resurssit eivät riitä. Mitä voimme tehdä? Rakennamme korvaavia prosesseja. Aina, kun tulee impulssi tehdä asiaa, käännämme huomion muualle.
Esimerkkinä usein käytetty toimintamalli on lähteä lenkille, jos tekee mieli syödä. Mikä tahansa aktiviteetti kuitenkin kelpaa.
– Hae korvaava aktiviteetti, joka on jollain tavalla omasta mielestäsi parempi kuin se, mitä yrität korvata. Kun impulssi tulee, pyri systemaattisesti impulssin havaitessasi kääntämään huomio uuteen aktiviteettiin, Järvilehto sanoo.
Vain osa ajattelustamme on tietoista.
Tuloksia ei synny tänään. Eikä huomenna. Eikä oikeastaan ensi viikollakaan.
– On hirveän tärkeää pitää mielessä, että tämä on vaikeaa. Tässä ollaan vastakkain tiedostamattoman mielen kanssa. Täytyy olla aika nöyrä sen edessä, mitä voimme tehdä. Voimme tehdä uskomattomiakin asioita erilaisilla ajattelumetodeilla, mutta usein vaivannäkö, mitä tällainen vaatisi, on huomattavasti suurempi kuin arjen intuitio antaisi ymmärtää.
Eli kerran kehää kiertävä ajatus, aina kehää kiertävä ajatus? Onko ajattelun muuttaminen toivotonta?
– Ei se toivotonta ole missään tapauksessa.
Osittainen lähde: Executiveeducation.wharton.upenn.edu, Scientificamerican.com