Venäjän niin sanottu operatiivinen tauko Ukrainassa on ohi, toteaa amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Vaikka Itä-Ukrainan suurimmat taistelut hiljentyivät Venäjän valloitettua Severodonetskin ja Lysytshankin kaupungit, ei taistelutoiminta suinkaan loppunut operatiivisen tauon ajaksi.
Venäjä on tauon aikana hyökännyt liki kaikilla alueilla maajoukoillaan ja iskenyt myös siviilikohteisiin ohjuksilla.
– Venäjän maajoukot tekivät vähemmän hyökkäyksiä kaikilla rintamilla lauantaina kuin perjantaina, mutta ylläpitivät kasvavaa tykistö- ja ohjustulta, ISW kirjoittaa.
Nyt Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu on määrännyt Ukrainassa sotivien eteläisen ja keskisen ryhmittymän voimistamaan hyökkäyksiään.
Venäjän puolustusministeriön tiedotteessa Shoigun kerrotaan sanoneen uusien hyökkäystoimien tavoitteena olevan estää Ukrainaa iskemästä siviilikohteisiin Itä-Ukrainassa. Tämä lausunto on pitkälti tulkittu siten, että Venäjä on huolestunut Ukrainan hyökkäyksistä ammusvarastoja ja komentokeskuksia vastaan.
Ukrainan viime aikojen sotatoimista eniten huomiota ovatkin saaneet HIMARS-raketinheittimillä tehdyt iskut Venäjän selustaan. Lauantaina uutisoitiin kolmen Venäjän laskuvarjodivisioonan varakomentajan menehtyneen HIMARS-hyökkäyksessä.
– Ammusvarastojen tuhoaminen on todennäköisesti heikentänyt venäläisjoukkojen mahdollisuutta ylläpitää suurta määrää tykistötulta eturintamilla, ISW arvioi.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Näin Ukraina esittelee USA:n antamien pitkän kantaman raketinheittimien käyttöä.
Lue myös: HIMARS-iskut tappaneet kolme Venäjän laskuvarjodivisioonan komentajaa – Suomalainen asiantuntija: "Pitkän kantaman etu voi kääntyä Ukrainalle"
Kremlin joukkojen eteneminen Itä-Ukrainassa on perustunut suurelta osin juuri tykkitulen jatkuvalle käytölle. Ilman mittavia ammusvarastoja se ei onnistu.
Yksittäisen ukrainalaissotilaan näkökulmasta Venäjän suosimaa tulijyrätaktiikkaa kuvailee 41-vuotias sotilas Vitaliy Martsyv The Washington Postille.
– He tuhoavat kaiken ja kävelevät sisään.
ISW: Putin ehkä käskenyt hyökätä Harkovaan
Ajatushautomo ISW:n mukaan on myös viitteitä ja aihetodisteita siitä, että "Venäjän presidentti Vladimir Putin on ehkä määrännyt Kremlin joukot valtaamaan Harkovan kaupungin ja alueen". ISW painottaa, että kyse on hypoteesista, ei arviosta.
Haluun vallata Harkova viittaa esimerkiksi se, että Venäjä on itsepintaisesti yrittänyt hyökätä Dementiivkan kylää vastaan kesäkuusta lähtien, vaikka sillä on vähäinen rooli Venäjälle Harkovan alueella.
Myös Venäjän miehitysviranomaiset ovat toistuvasti antaneet erilaisten linjaustensa myötä ymmärtää, että Harkovan valloitus kuuluu yhä sotasuunnitelmiin, ISW muistuttaa.
Ukrainalaistiedustelu lisäksi väitti kesäkuussa ISW:n mukaan napanneensa keskustelun, jossa venäläissotilas totesi, että hänen komentajansa ei välitä tappioista, vaan ainoastaan haluaa päästä Harkovaan.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:56
Toimittaja Niko Nurminen vieraili Harkovassa kesäkuussa.
Lue myös: HIMARS-hätä leviää Venäjän sotabloggaajien keskuudessa – Kremlin sanotaan haluavan tukkia kommentaattorien suut
1,4 miljoonan ihmisen Harkova on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki. Suurimmat Venäjän tähän mennessä Ukrainalta valloittamat kaupungit ovat alle 300 000 asukkaan Herson ja 450 000 ihmisen Mariupol. Molemmat luvut ovat ajalta ennen sotaa.
– Harkovan kaupungin ja alueen valloituksen onnistuminen on äärimmäisen epätodennäköistä, ISW arvioi.
– Venäjä todennäköisesti epätasaisesti lisää maahyökkäyksiä Harkovan pohjoispuolella lähipäivinä, mutta ne tuskin saavuttavat merkittäviä aluevoittoja, ISW jatkaa.
Lue myös: Ukrainan puolustusministeri: maan joukkojen vahvuus noin miljoonassa – presidentti antanut käskyn vallata etelän takaisin
Niin Kiovan kuin Harkovan pikainen valloitus kuului Kremlin alkuperäiseen, sittemmin utopistiseksi osoittautuneeseen sotasuunnitelmaan.
Toukokuussa Venäjä hyllytti alkujaan Harkovan valloitusta yrittäneen 1. panssariarmeijan komentajan, kenraaliluutnantti Serhiy Kiselin.
Hyllytyksen syy oli brittitietojen mukaan Kiselin joukkojen kykenemättömyys valloittaa Harkova. Toukokuussa Ukraina vieläpä työnsi venäläisjoukkoja useita kymmeniä kilometrejä taaksepäin Harkovan alueella.
Viime aikoina Venäjä on jatkanut toistuvia tykistöiskuja koko Harkovan rintamalla.
Shoigulta "hyvin outo" ratkaisu
Samalla kun Venäjän puolustusministeri Shoigu käski keskisen ja eteläisen ryhmittymän lisäämään hyökkäysten tempoa, tuli hän myös kertoneeksi Venäjän joukkojen komentorakenteesta.
Sekä keskinen että eteläinen ryhmä sotivat Luhansk-Donetskin-alueella, mutta tästä huolimatta niillä on kaksi komentajaa, armeijankenraali Sergei Surovikin ja kenraaliluutnantti Alexander Lapin.
– Shoigu antoi ymmärtää, että he molemmat jatkavat omien joukkojensa johtamista Itä-Ukrainassa vaikka siellä olevat joukot ja niiden tavoitteet ovat kooltaan sellaisia, että ne vaatisivat vain yhden hyvin korkea-arvoisen komentajan, ISW arvioi.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Luodit viuhuvat kehokameralla kuvatussa videossa sotilaan vierestä Severodonetskissa – taistelija lähettää terveiset venäläisille: "Haistakaa...!"
Lue myös: Putin siunasi Venäjän sotataloutta käynnistelevän lakipaketin – "On paljastunut puutteita"
ISW:n mukaan Surovikin pitäisi periaatteessa olla Itä-Ukrainan joukkojen ylin pomo, sillä hänen sotilasarvonsa on Lapinia korkeampi.
Se, ettei Kreml käyttää yhä niin sanottua ad hoc -ratkaisua Itä-Ukrainassa myös operatiivisen tauon jälkeen, on ajatushautomon mukaan "hyvin outoa".
– Ilmeinen kahden korkea-arvoisen kenraalin kaksoiskomento hyvin pienellä alueella saattaa hidastaa Venäjän operaatioita jatkossa, ISW kirjoittaa.
Brittitiedustelu: Venäjä haluaa seuraavaksi Siverskin ja Bakhmutin
Tauon aikana Venäjä on hyökännyt maajoukoillaan ympäri Ukrainaa. Näillä pienimuotoisilla hyökkäyksillä pidetään kosketus viholliseen ja tulenkäytöllä kulutetaan sitä jatkuvasti, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori, majuri Antti Paronen.
– Ennen kaikkea taisteluilla selvitetään heikkouksia ryhmityksessä, Paronen kirjoitti Twitterissä.
Kremlin seuraava kohde on Britannian puolustusministeriön tiedustelupäivityksen mukaan todennäköisesti Bakhmutin kaupunki, joka sijaitsee noin 50 kilometriä Venäjän valtaamasta Severodonetskista koiliseen. Kaupungissa asui ennen Venäjän suurhyökkäystä noin 70 000 asukasta.
Lue myös: Mika Aaltola: Bensan Putin-hinnat vain alkusoittoa – suomalaisten varauduttava "tyytymättömyyden talveen"
Ennen tätä Venäjä aikoo kuitenkin häätää ukrainalaisjoukot Bakhmutista pohjoiseen sijaitsevasta Siverskin kaupungista.
– Venäläisjoukot ovat edenneet hitaasti kohti Siverskiä Lysytshankista avatakseen tien kohti Slovianskia ja Karamatorskia, brittiministeriö kirjoittaa.
Kaupungit sijaitsevat Siverskistä ja Bakhmutista reilut 30 kilometriä länteen.
Lue myös: Kreml aloittaa "vapaaehtoiseen liikekannellepanon" – tavoitteena 85 uutta pataljoonaa Ukrainaan
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Ukrainan julkaisemalla videolla venäläiskopteri räjäytetään ilmassa.