Zelenskyin neuvonantaja FT:lle: Voimme neuvotella Krimistä, mutta vain jos etenemme niemimaan rajoille asti

Sybiha lisäsi, ettei diplomaattisen ratkaisun mahdollisuus sulje pois sitä vaihtoehtoa, että Ukraina yrittäisi vallata Krimin takaisin aseellisin keinoin. Länsimaiset sotilasasiantuntijat ovat olleet skeptisiä sen suhteen, onko Ukrainan armeijalla voimia vallata niemimaa.

Venäjä ei ole millään lailla antanut ymmärtää, että se olisi valmis luopumaan sen enempää Krimistä kuin muistakaan valloittamistaan alueista taisteluitta. Aiemmin tällä viikolla amerikkalaislehti Washington Post julkaisi kuvia puolustusasemista, joita Venäjä on Krimille rakentanut.

Presidentti Zelenskyi puolestaan on moneen kertaan todennut, että rauha Venäjän kanssa voidaan solmia vasta, kun kaikki Venäjän miehittämät alueet ovat jälleen Ukrainan hallussa. Nämä lausunnot ovat sisältäneet myös Krimin.

Ukraina ja Venäjä eivät tällä hetkellä tiettävästi käy rauhanneuvotteluja. Jonkinlainen neuvotteluyhteys maiden välillä on olemassa, sillä vankeja maat ovat toistuvasti vaihtaneet. Suurvalloista Kiina on esittänyt rauhansuunnitelmansa, mutta konkretiaan sekään ei johtanut.

Ukrainan odotetaan aloittavan vastahyökkäyksensä kevään tai alkukesän aikana. Todennäköisimpänä iskusuuntana on eri arvioissa pidetty Etelä-Ukrainaa.

Sotilasasiantuntijoiden suosikkiversio Ukrainan keväthyökkäyksestä etenee onnistuessaan jotakuinkin seuraavasti: Ukrainalaisjoukot tekevät läpimurron Etelä-Ukrainan Melitopolin ja Mariupolin välisellä alueella ja työntyvät aina Mustallemerelle saakka.

Jos näin kävisi, Ukraina jakaisi Venäjän miehitysjoukot kahtia. Samalla se katkoisi Venäjän maasillan Krimille, tehden niemimaan huollosta merkittävästi vaikeampaa. Viime lokakuussa Ukraina ikään kuin muistutti onnistuneella iskulla Venäjää Kertshinsillan haavoittuvuudesta. Kertshinsilta yhdistää Krimin niemimaan ja Venäjän.

Lue myös: Videot paljastavat tuhoisan aseen käytön: Venäjä iskee Bahmutissa nyt termobaarisilla pommeilla

"Venäjän hyökkäys sujui niin huonosti kuin odotettiinkin"

Tällä hetkellä hyökkäämisestä pääsääntöisesti vastaa kuitenkin Venäjä.

Kremlin talvihyökkäys alkoi alkuvuodesta ja sen on laajalti katsottu epäonnistuneen. Tulkinta on helppoa tehdä, jos ja kun oletetaan, että hyökkäyksen tavoitteena oli vallata Donetskin ja Luhanskin alueet kokonaisuudessaan.

Venäjän alkuvuoden etenemistä Itä-Ukrainassa voi perustellusti kuvailla marginaaliseksi. Suurista tappioista huolimatta jopa taktinen menestys on ollut kortilla, vaikka Venäjä onkin onnistunut valtaamaan pieniä alueita siellä täällä, kuten Bahmutin ympäristössä.

Sen sijaan esimerkiksi Vuhledarin ja Avdiivkan alueilla Venäjän armeija on lähinnä lyönyt päätään seinään. Asiantuntijat ovatkin katsoneet, että monilla alueilla Venäjä on hyökännyt Ukrainan toiveiden mukaisesti.

– Venäjän hyökkäys on sujunut jotakuinkin niin huonosti kuin odotettiinkin, sanoo CNA:n Russia Studies -ohjelman johtaja Michael Kofman Twitterissä.

Lue myös: Venäjän Shoigu: Suomen liittyminen Natoon lisää merkittävästi konfliktin laajentumisriskiä

Venäjän Ukrainan joukkojen komentaja Valeri Gerasimov on Kofmanin mukaan väsyttänyt joukkonsa huonosti ajoitetuilla hyökkäysoperaatioilla, joiden saavutukset eivät muuta Venäjän strategista tilannetta.

Sen sijaan Venäjän talvihyökkäys on saattanut jättää jälkeensä aiempaa haavoittuvammassa asemassa olevan venäläisarmeijan. Myös Australian armeijan kenraalimajuri evp. Mick Ryan on aiemmin moittinut Gerasimovin hyökkäystä toteamalla, että venäläiskenraali kiirehtii kohti tappiota.

Venäjä tehnee itsepäistä vastarintaa

Venäläisjoukot todennäköisesti valmistautuvat siirtymään puolustusasemiin, Kofman katsoo. Venäjä tuskin haluaa törmätä uudelleen samanlaiseen yllätykseen, jonka se koki Ukrainan iskiessä Harkovan alueella viime syksynä. Tuolloin Ukraina teki nopean läpimurron heikkoihin venäläislinjoihin ja valtasi nopeasti suuren maa-alueen.

– Venäjän armeijalla on todennäköisesti riittävästi miesvoimaa itsepäiseen puolustukseen miinoitetuissa ja linnoitetuissa asemissa. Tämä ei tarkoita, etteikö Ukraina voisi tehdä läpimurtoa, mutta aiemmat hyökkäykset vihjaavat, että Ukrainan armeijalla on haasteita ylläpitää momentumia läpimurron jälkeen, Kofman toteaa.

Ukrainan armeija on pitkin alkuvuotta saanut uutta länsikalustoa, mukaan lukien länsimaisia Leopard 2 -panssarivaunuja, joista ensimmäiset ovat raporttien mukaan saapuneet jo Ukrainaan. Taisteluissa länsitankkeja ei todistetusti ole vielä käytetty. Todennäköisenä pidetty keväthyökkäys muuttanee tämän asian.

Lue myös: Moscow Times: Venäjä on antanut potkut kenraalille, joka hävisi "sodan suurimman tankkitaistelun"

Kofmanin mukaan Ukrainan hyökkäysjoukoilla on varustepuutteita. Lisää kaivattaisiin esimerkiksi raivauskalustoa ja yötaistelukykyä.

Joka tapauksessa Ukrainalla on "kriittinen sauma" ja odotukset ovat sen mukaiset, Kofman sanoo.

– Odotuksiin nähden Ukraina on jatkuvasti ylisuorittanut, kun taas Venäjä on alisuorittanut. Täten olen varovaisen optimistinen, mutta huolissani tulevasta epävarmuudesta, hän jatkaa.

Lue myös: Brittitiedustelu: Juopottelu tappaa venäläissotilaita Ukrainassa – juominen niin yleistä, että se on ollut pakko hyväksyä

Lue myös: Venäjä hyökkää juuri kuten Ukraina toivoo: "Armeija yrittää noudattaa käskyjä järjettömimmällä mahdollisella tavalla"