Akava esittää työturvallisuuslain kokonaisuudistusta työn psykososiaalisen kuormituksen hallitsemiseksi ja työsuojelun parantamiseksi.
Akava painottaa, että laissa pitää säätää täsmällisesti psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä ja työsuojelullisista oikeuksista ja velvollisuuksista. Työsuojelun yhteistoiminta pitää Akavan mielestä siirtää osaksi työturvallisuuslakia.
– Akava Works -kyselyn mukaan 46 prosenttia akavalaisista palkansaajista kokee työuupumuksen suureksi tai melko suureksi riskiksi työssään. Luku on hätkähdyttävä, toteaa Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto.
– Esitämme, että työturvallisuuslain uudistuksessa täsmennetään sääntelyä psykososiaalisesta kuormituksesta, sen ennaltaehkäisystä, arvioinnista, mittaamisesta ja seurannasta. Lainsäädännön pitää olla kattavaa, ajantasaista ja velvoittavaa psykososiaalisen kuormituksen hallinnan osalta, Murto jatkaa.
Akavan mukaan työsuojelun yhteistoiminnan sääntelyn siirto työturvallisuuslakiin vahvistaisi työsuojelun yhteistoimintaa ja selkeyttäisi lain soveltamista työpaikoilla.
– Työtapaturma- ja ammattitautilakiin pitää lisätä säännökset jatkuvasta, haitallisesta ja terveyttä vaarantavasta psykososiaalisesta kuormituksesta ja työuupumuksesta, Murto toteaa.
Työhön sidonnaisuus on lisääntynyt digitaalisten välineiden takia ja jatkuvasti tavoitettavissa oleminen kuormittaa.
– Tämä merkitsee uudenlaisen työsuojelun tarvetta. Mielestämme laissa pitää täsmentää työntekijän oikeutta irtautua työtehtävistä ja olla digitaalisesti tavoittamattomissa työajan ulkopuolella. Lisäksi työssä matkustavien työntekijöiden palautuminen ja riittävä lepoaika on turvattava lainsäädännössä paremmin, Murto korostaa.
Henkisellä hyvinvoinnilla on Akavan mukaan suuri merkitys työn tuottavuudelle, sairauspoissaoloille ja työkyvyttömyyskustannuksille.
– Työpaikan työsuojeluorganisaatio on olennainen toimija, joka tuo työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin tukemisen arjen toimintaan ja johtamiseen työpaikoilla. Ylemmille toimihenkilöille pitää saada lain tasolla oikeus valita heitä edustava työsuojeluvaltuutettu riittävän työsuojelun varmistamiseksi. Lisäksi työsuojelun valvonnassa on otettava vahvemmin huomioon työn psykososiaalinen kuormitus, Murto sanoo.
Akava Works selvitti kyselyllä työn psykososiaalista kuormittavuutta
Akava Works selvitti akavalaisten ja muiden palkansaajien työn psykososiaalista kuormittavuutta kyselyllä. Kyselyn mukaan akavalaiset ja muut korkeakoulutetut kokevat työn pirstaleisuudesta, työn määrästä ja intensiteetistä sekä työaikojen hämärtymisestä johtuvaa haitallista kuormitusta enemmän kuin muut palkansaajat.
– Työn pirstaleisuus, kiire ja työn intensiivisyys ovat merkittäviä kuormitustekijöitä akavalaisten ja muiden korkeakoulutettujen työssä. Häiritsevät keskeytykset aiheuttavat paljon tai melko paljon haitallista kuormitusta 44 prosentille akavalaisista ja usean eri asian yhtäaikainen tekeminen 60 prosentille akavalaisista. Liiallinen työn määrä ja kiire kuormittaa paljon tai melko paljon yli puolta akavalaisista, kertoo Akava Worksin tutkija Joonas Miettinen.
Akava Works -kyselyn mukaan työajan ulkopuoliset yhteydenotot aiheuttavat paljon tai melko paljon haitallista kuormitusta useammalle kuin joka viidennelle akavalaiselle. Työn tekeminen työajan ulkopuolella aiheuttaa paljon tai melko paljon haitallista kuormitusta 30 prosentille akavalaisista. Akavalaisista yli kolmannes kokee työ ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtymisen aiheuttavan paljon tai melko paljon haitallista kuormitusta.
Kantar TNS keräsi selvitystä varten touko-kesäkuun vaihteessa 2021 kyselyaineiston Akava Worksin toimeksiannosta. Aineistossa on 972 akavalaista palkansaajaa ja 1 001 muuta kuin akavalaista palkansaajaa, vastaajien ikä on 20–64 vuotta. Aineiston analysoi ja raportoi Akava Works.