Työuupumus iskee useimmin naisiin ja korkeasti koulutettuihin.
Työuupuminen ja stressin kokeminen ovat yleisempiä palkansaajanaisilla kuin palkansaajamiehillä, ilmenee Työterveyslaitoksen Työelämätieto-palvelussa julkaistusta aineistosta.
Naisista 15 prosenttia kokee paljon tai melko paljon haitallista stressiä, miehistä puolestaan kymmenen prosenttia.
Työelämätieto-palvelun aineistossa stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi. Stressaantuneen on usein vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Kyse on haitallisen stressin kokemisesta yleisesti, ei ainoastaan työhön liittyen.
Työelämätieto-palvelun aineiston mukaan työuupumuksen ja haitallisen stressin kokemukset olivat kasvussa vuonna 2022 samaan tapaan kuin vuonna 2021.
Palkansaajien työkyky heikentynyt
Palkansaajaväestöstä noin kahdeksan prosenttia naisista ja viisi prosenttia miehistä kokee työuupumusta. Työuupumus ja stressin kokeminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla matalammin koulutettuihin verrattuna. Ikäryhmien välillä ei juuri ole eroja.
Työuupumuksen neljä keskeistä oiretta ovat kroonistunut väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan vaikeudet. Aineiston perustana käytetyssä Työolobarometri-tutkimuksessa kysyttiin, miten usein vastaajat kokevat työssään näitä tunteita.
Työolobarometrin lisäksi muissakin tutkimuksissa näkyy työn henkisen kuormittavuuden kasvu viime vuosina. Myös Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -seurantatutkimuksessa ilmenee, että työuupumus on lievästi kasvanut ja työkyky heikentynyt kesän 2021 ja talven 2022 välillä.
Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointia kannattaa tukea, sillä työuupumuksen ja haitallisen stressin hallinnassa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat keskeisiä. Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn sisältöön, työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja esihenkilötyön toimivuuteen.