Aktivisti Nadiifo Omer menetti suurimman osan läheisistään ja sai raiskausuhkauksia jättäessään islamin – nykyisin hän puhuu uskonnottomuuden puolesta purkaakseen ex-muslimiuden tabumaisuutta

Nadiifo Omer, 22, muistaa kyseenalaistaneensa jo lapsena monia islamin oppeja ja tapoja. Miksi naispuolisen muslimin tuli rukoilla aina miespuolisen muslimin takana, vaikka nainen tuntisi miestä paremmin Koraanin? Miksi naisen todistusarvo oikeuden edessä on Koraanin mukaan vähempiarvoisempi kuin miehen? Miksei naispuolinen henkilö voinut toimia imaamina, eli rukouksen johtajana moskeijassa, jossa käy sekä miehiä että naisia?

Kun Omer kysyi opeista ja tavoista esimerkiksi koraanikoulun opettajaltaan, hän sai vastauksesi seksistisiä perusteluja. Milloin vedottiin naisten liialliseen tunteellisuuteen, milloin menstruoimiseen.

Omerista alkoi tuntua, ettei hänen oma uskontonsa ollut hänelle, vaan miehille, ja että miehille kerrottiin Koraanissa, miten häntä tulisi naisena kohdella.

Samaan aikaan Omer kuitenkin uskoi islamiin vilpittömästi. Uskonnon epäkohdista huolimatta hän tunsi, ettei sen seuraamisesta poikkeavia vaihtoehtoja ollut. Islamin opetettiin olevan täydellinen uskonto, kuka sellaisesta edes haluaisi lähteä? Hän ei oikeastaan edes tiennyt, että on olemassa ex-muslimeja.

Sittemmin hänestä itsestään tuli sellainen.

Suomalais-somalialainen Omer tulee konservatiivisesta sunnimuslimiperheestä. Hän on entinen muslimi, nykyinen uskonnottomuuden vapauden ja tasa-arvon puolesta puhuva aktivisti. Hän harjoittaa aktivismia erinäisissä järjestöissä ja sosiaalisen median kanavissa, kuten Twitterissä ja TikTokissa.

Uskonnottomuuden vapaus ja aktivismi

Omerille uskonnottomuuden vapaus tarkoittaa sitä, että henkilö voi uskoa, mutta etenkin olla uskomatta.

– Se on mielestäni yksi muslimiyhteisöjen isoimpia ongelmia, ettei voi olla uskomatta ilman pelkoa jonkinlaisista seuraamuksista. Näitä seuraamuksia ovat muun muassa kodittomuus, sosiaalinen syrjintä, fyysinen väkivalta, läheisten menetys tai se, että joutuu lähetetyksi kulttuurikoulutukseen, Omer kertoo.

Kulttuurikoulutukseen saatetaan Omerin mukaan määrätä silloin, jos henkilön koetaan olevan esimerkiksi liian länsimaalaistunut tai liberaali. Tuolloin henkilö lähetetään oppimaan vanhempiensa kulttuuria tai uskontoa.

Omer sanoo uskonnottomuuden olevan muslimiyhteisöjen sisällä tabu, ja siihen liittyvän keskustelun olevan vielä lapsenkengissä.

– Sitä on vaikea kuvailla ulkopuoliselle ihmiselle, mutta on tosi iso tabu jättää islam, hän sanoo.

Lue myös: Kirkosta eroamistahti hidastui, suomalaisten uskonnollisuus yhä monimuotoisempaa – nuorten keskuudessa yleistyy uushenkisyys

Omerin aktivismi kumpuaa hänen omista kokemuksistaan ja on suunnattu muslimitaustaisille henkilöille sekä muslimiyhteisöille. Hän kokee oman muslimitaustansa inhimillistävän aktivismiaan.

– Olen itse ollut muslimi suurimman osan elämästäni. Olen enemmistön elämästäni käyttänyt huivia. Tiedän, millaista on elää muslimina, hän sanoo.

– Olen myös kohdannut muslimivastaisuutta. Sen takia yritän puhua asioista tavallaan maltillisesti, koska tiedän miltä tuntuu, kun sinuun kohdistetaan vihaa uskontosi vuoksi, hän jatkaa.

Uskonnottomuuden lisäksi Omerin aktivismi kohdistuu myös muun muassa antirasismiin ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Omer on saanut kiitosta aktivismistaan muun muassa muutamalta muslimitaustaiselta seksuaalivähemmistön edustajalta.

Omer ei koe aktivismin olevan hauskaa, vaan asia, joka hänen on tehtävä.

– Koen, että olisi paljon helpompaa vain olla tekemättä sitä. Kun saan (positiivista) palautetta, niin se antaa voimaa jatkaa. Se näyttää, että sillä mitä teen on merkitystä.

– Voin saada kantasuomalaisilta ei-muslimeilta kommentteja, että teen hienoa duunia, mutta se ei tunnu samalta kuin yhteisön sisältä tuleva palaute. Se ei todellakaan ole sama asia, sillä kykenen samaistumaan niihin yhteisön jäseniin ja heidän kipukohtiinsa.

Omer sanoo, että hänelle yksikin positiivinen kommentti queer-muslimilta tai somalitaustaiselta henkilöltä on jotain paljon suurempaa ja merkityksellisempää

– Se ei silti tietenkään tarkoita, etteikö se valtaväestöltä tuleva palaute olisi myös ehdottoman tärkeää, hän lisää.

Omer toivoo, että ihmiset ymmärtävät hänen aktivisminsa kautta, että on hyväksyttävää jättää islam ja olla ei-muslimi muslimiyhteisöissä. Hän haluaa myös, että esimerkiksi muslimiyhteisöjen misogyniasta voi puhua ilman, että sitä käytetään muslimivastaisuuteen tai rasismiin.

Toisaalta hän myös toivoo, ettei muslimiyhteisöissä yritettäisi hiljentää epäkohtien esille tuomista vetoamalla siihen, että se voi aiheuttaa muslimivastaisuutta.

– Haluan, että ihmiset, jotka tulevat (muslimi)yhteisöstä, saisivat oikeuden keskustella siitä asiasta, hän toteaa.

Islamista jättäytyminen ja uusi yhteisö

Omerin jättäytyminen islamista ei ollut äkkinäinen päätös, vaan sen taustalla oli vuosien ajan kasautuneita, uskontoon liittyviä kysymyksiä, joista useisiin hän ei kokenut saaneensa tyydyttäviä vastauksia. Islamista jättäytyminen ei ollut myöskään valinta, vaan seurausta siitä, että Omer menetti uskonsa.

– Minusta tuntuu, että yritin melkein viimeiseen saakka puolustaa islamia. Olen kasvanut muslimiperheessä ja olen tottunut siihen, että minun pitää puolustaa islaminuskoa kaikilta syytöksiltä esimerkiksi misogyniasta, hän kertoo.

Lopulta Omer kuitenkin tajusi, ettei hän enää pysty puolustamaan uskontoaan. Islamissa oli hänen mielestään asioita, joiden oikeuttaminen vaati häneltä henkistä venymistä.

– Ajattelin, että miten minä voin oikeuttaa nämä edes itselleni, jos en pysty oikeuttamaan näitä ulkopuolisille ihmisille. Se oli se, mikä lopulta katkaisi kamelin selän, hän muistelee.

Aluksi Omer kertoi päätöksestään muutamille lähipiiriinsä kuuluneille henkilöille. Nämä tuntuivat kuitenkin sivuuttaneen asian.

Lopulta Omer kertoi julkisesti sosiaalisessa mediassa jättäneensä islamin ja olevansa ex-muslimi.

Julkisen ulostulonsa seurauksena Omer sai runsaasti yhteydenottoja muun muassa muslimiystäviltään.

– Enemmistö ihmisistä tuli sanomaan, etten ole enää ystäväsi, älä ole missään yhteydessä minuun, hän kertoo.

Omerista tuntui, että kaikki ihmiset, joita hän rakasti ja joiden kanssa hän oli ennen paljastusta ollut useita vuosia ystäviä, alkoivat yhdessä yössä vihaamaan häntä. Häntä syyllistettiin häpeän tuottamisesta perheelleen ja suvulleen.

Joku myös ehdotti, että voisi vielä harkita ystävyyttä Omerin kanssa, mikäli tämä palaisi takaisin islamiin. Viestin laittaja tarjoutui opettamaan Omeria uskontoon liittyvistä asioista.

– Uskonto oli melkeinpä ehto sille, että olet heidän kanssaan ystävä. Se on ihan uskomatonta. Menetin enemmistön läheisistäni, kun jätin islamin julkisesti, hän sanoo.

Jotkut lähestyivät Omeria kaduilla ja halvensivat tämän ulostuloa. Hän on saanut raiskausuhkauksia, ja hänestä ja hänen siskostaan tehtiin WhatsApp-ryhmä, jossa sanottiin että "heille tulisi antaa opetus" koska "heidän isänsä ei osannut sitä tehdä". Omerista levitettiin myös netin keskustelupalstoilla valheita, joiden mukaan hän olisi prostituoitu ja että hänet oltaisiin nähty Pornhub-pornosivustolla.

– Se oli rehellisesti sanottuna kamalaa. Ehkä järkyttävintä aikaa elämässäni, hän kertaa.

Lue myös: Vuoden pakolaisnainen Sara Al Husaini jätti islamin ja äkkiä osa ystävistä ei enää pitänyt yhteyttä

Läheisten kanssa rikkoutuneet välit eivät ole korjautuneet vuosien aikana. Omer on kuitenkin löytänyt uuden yhteisön, ex-muslimien verkoston. Kyseessä on epävirallinen, salainen verkosto, johon pääsee yleensä yhteisten tuttujen kautta.

Omer löysi verkoston hieman sen jälkeen, kun oli kertonut sosiaalisessa mediassa olevansa nykyisin ex-muslimi. Eräs nainen otti somepostaukset nähtyään yhteyttä Omeriin ja kysyi, kiinnostaisiko tätä tavata hänen ja muutaman muun samankaltaisen uskontotaustan omaavan henkilön kanssa.

Verkosto tarjoutui auttamaan Omeria muun muassa helvetin pelon ja muiden uskonnon jättämien traumojen kanssa.

Suomessa toimivaan verkostoon on sittemmin liittynyt uusia ihmisiä.

– He antavat minulle voimaa, se on tavallaan uusi yhteisöni. Siellä on paljon somalitaustaisia ihmisiä. Se somaliyhteisö, jonka menetin, niin minulla on nykyään uusi, jonka koen olevan paljon parempi, koska se ei perustu yhteiseen uskontoon, hän sanoo.

Verkosto ja sen tuoma vertaistuki ovat saaneet Omerin olemaan enemmän sujut sen kanssa, että hän on ex-muslimi ja somalitaustainen ateisti.

– Se antaa toivoa. Minusta tuntuu, että tulevaisuudessa ex-muslimius on Suomessakin toivottavasti normalisoidumpi juttu.

Vastaanotto

Omer arveli saavansa negatiivisen vastaanoton alkaessaan puhua julkisesti uskonnottomuudesta ja islamin epäkohdista. Hän ei kuitenkaan osannut aavistaa, miten raju se todellisuudessa tulisi olemaan.

– Enimmäkseen valtaväestöön kuuluvilta saa positiivista palautetta, mutta se mikä tulee omalta yhteisöltäni tai muilta muslimeilta tai somalitaustaisilta on todella ylitsevuotavaa. Varsinkin silloin alkuaikoina, kun aloin kritisoimaan islamia, hän kertaa.

– On kaikkea huorittelua ja homofobiaa, tietysti, ja vähättelyä. Tappouhkauksiakin olen saanut. Muistan, että tuli päivittäin satoja kommentteja ja viestejä, jotka olivat ihan täynnä kaikenlaisia solvauksia. Se oli aika uuvuttavaa, hän jatkaa.

Lue myös: 13-vuotias poika tuomittiin jumalanpilkasta 10 vuoden vankeuteen Nigeriassa – käytti oikeuden mukaan "törkeää kieltä" riidassa kaverin kanssa

Miksi Omer kuitenkin jatkaa uskonnottomuuden puolesta puhumista kaikesta vihasta, uhkailusta ja solvauksista huolimatta? Siksi, että kaikille ei ole mahdollista edes aloittaa sitä, saati jättäytyä islamista.

Hänen mukaansa islamin jättämiseen liittyy usein pelko esimerkiksi terveyteen kohdistuvasta uhasta, kodittomuudesta tai sosiaalisesta syrjinnästä. Eräs Omeriin viestitse yhteyttä ottanut henkilö kertoi hänelle, ettei usko ikinä paljastavansa jättäneensä islamin, sillä pelko kaiken menettämisestä on liian suuri.

– Olen saanut yhteydenottoja ihmisiltä, jotka asuvat muslimivaltioissa, että "Kiitos kun puhut näistä asioista". Olen saanut viestejä esimerkiksi Qatarista, Turkista, Intiasta ja Sudanista ihmisiltä, jotka asuvat yhteisöissä tai maissa, missä he voivat pelätä henkensä tai terveytensä edestä, Omer sanoo.

– Toki semmoisia ihmisiä on myös Suomessa, jotka pelkäävät menettävänsä perheensä tai yhteisönsä tai kohtaavansa väkivaltaa, hän jatkaa.

Muslimien lisäksi muun muassa lestadiolaiset ovat lähestyneet Omeria tämän aktivismin tiimoilta ja kertoneet kokeneensa samankaltaisia, naisten asemaan liittyviä asioita omassa uskonnossaan.

Omer kokee olevansa tietyllä tapaa etuoikeutettu synnyttyään Suomeen, jossa uskonnon kyseenalaistaminen on esimerkiksi lain puitteissa mahdollista.

– Mutta jos asut yhteiskunnassa, missä (uskonto) on normi ja vallitseva käytäntö eikä sitä saa kyseenalaistaa, ja jotkut uskonnolliset auktoriteetit määrittävät maasi lakeja, niin se on ihan eri asia, hän sanoo.

Elämä islamin jälkeen

Omerin elämä on nykyisin hyvin erilaista kuin mitä se oli hänen ollessaan vielä muslimi. Uskonto ei enää määritä sitä, mikä hänelle on sallittua naisena. Hän saa nykyään päättää itse, keiden kanssa on tai mitä hän tekee.

– Saan itse valita mitä teen tai olen tekemättä. Sitä ei määritä enää uskonto.

Edellä mainittuja seikkoja isompi muutos on kuitenkin ajattelun vapaus, jonka Omer kokee saaneensa islamista jättäydyttyään. Uskon jättäminen on vapauttanut hänet tietynlaisiin ajatuksiin ja tekoihin liittyvästä syyllisyydentunteesta.

– Minulle opetettiin, että olkapäälläni on kaksi enkeliä. Toinen kirjoittaa ylös hyvät tekoni ja toinen pahat tekoni. Jumala tietää jatkuvasti, mitä ajattelen, ja vessassakin on henkiolentoja, hän kertoo.

– Kun uskoin noihin asioihin, minulla ei ollut mitään vapautta olla omassa rauhassa koskaan. Tuntui, että joku tarkkaili minua jatkuvasti. Kun siihen uskoo, se tuntuu todelliselta, hän jatkaa.

Jättäydyttyään islamista Omer koki olonsa yksinäiseksi, ja läheisiltä tullut viha oli omiaan pahentamaan tilannetta. Hän kertoo katuneensa hetkittäisesti uskonnon jättämistä.

– Ajattelen, että elämä olisi ehkä ollut helpompaa, jos olisin vain jatkanut esittämistä ja ollut se täydellinen musliminainen, joka minun toivottiin yhteisössäni olevan. On tavallaan helpompi pitää suu kiinni, hän pohtii.

– Mutta toisaalta, silloin olisin elänyt loppuelämäni valheessa.

Lue myös: Renaz Ebrahimi ei pelkää herättää yhteiskunnallista keskustelua – taustalla kytee ajatus, joka tuo mukanaan myös suuret paineet: ”Pitää suoriutua moitteettomasti”