Alakoululaisten piina ei ota loppuakseen: Sisäilmaongelmia pakenevat lapset siirretään evakkoon rakennukseen, josta on löydetty kosteusvaurioita – ratkaisu pöyristyttää

Itähelsinkiläisen Vartiokylän ala-asteen lähihistoria kuulostaa murheelliselta: huono ilmanvaihto ja betoniseinien vaillinaiset eristeet ovat olleet otollista ympäristöä sisäilman pilaavalle sienikasvustolle. Koulu todettiin ensimmäistä kertaa myrkylliseksi jo vuonna 2005, mistä seurasi remontti ja kouluväen parakkievakko.

Hetkellisesti aisoissa pysynyt tilanne kärjistyi kymmenen vuotta myöhemmin, kun kuntotutkimus löysi sädesientä koulun seinien sisältä. Syksyllä 2015 käynnistyi toinen remontti, jonka yhteydessä korjattiin myös talon julkisivu ja vesikatto. Sen seurauksena koko rakennus peitettiin hupulla, jonka alla eläminen ei ollut herkkua: pölyinen ja paksu sisäilma aiheutti oireita osalle rakennuksen käyttäjistä.

Kovan onnen koulu sai armahduksen tänä keväänä, kun Helsingin kaupunki päätti viimein peruskorjata koko rakennuksen.

– Koulun vauriot ovat tutkimusten mukaan laajoja, minkä vuoksi rakennusta on vaikea saada ylläpitokorjauksilla riittävän hyvään kuntoon, kaupungin tiedotteessa kerrottiin.

Ala-asteen 470:lle oppilaalle ja 30:lle työntekijälle piti vain löytää korvaava toimitila korjauksen ajaksi.

Vahinko vain, ettei väistötilaratkaisukaan mennyt oikein putkeen.

Myös korvaavissa tiloissa kosteusvaurioita

Kaupunki ilmoitti sijoittavansa Vartiokylän ala-asteen väen syyslukukaudeksi kuuden kilometrin päähän Ala-Malmille Stadin ammattiopiston entisiin tiloihin.

Myös siellä on tutkittu samankaltaisia ongelmia, joiden vuoksi vartiokyläläisiä oppilaita on alun perin ryhdytty siirtämään.

Rakennuksen tutkimusraporteista löytyy lukuisia mainintoja kosteusvaurioista jo vuodelta 2016. Tällä hetkellä tila on tyhjillään.

Sähköpostitse tavoitettu Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan sisäilma-asiantuntija Anna Keskinen toppuuttelee tilannetta. Hän vetoaa rakennuksesta vuosina 2018–2019 tehtyihin tutkimuksiin, joiden mukaan se on ikäänsä nähden ”melko hyvässä kunnossa”.

Latokartanontiellä sijaitseva ammattiopiston rakennus on valmistunut vuonna 1965. Se on siis Vartiokylän koulun kanssa samaa ikäluokkaa.

– Rakennuksesta löydetyt mikrobivauriot eivät ole sisäpinnoilla, vaan ne sijaitsevat tiiviin betoniseinän ulkopuolella. Lisäksi vauriot ovat tutkimusten mukaan paikallisia, jolloin niiden hallinta on helpompaa.

Keskinen lupaa, että kesän aikana uusien tilojen kuntoa parannellaan korjaamalla tiivistyksiä ja ilmanvaihtoa.

Vanhemmat näreissään

Vartiokylän koulun vanhempainyhdistyksen edustajat eivät niele kaupungin perusteluita.

– Tällainen ratkaisu on vuosien taistelun jälkeen melkoinen märkä rätti vasten kasvoja, tuhahtaa Vartiokylän ala-asteen johtokunnan jäsen Kirsi Rantanen.

Hänen mielestään molempia rakennuksia on hoidettu lyhytnäköisesti.

– Helsinki korjaa ongelmakouluja lisäämällä tiivistystä. Siinä kosteusmikrobeja ei poisteta, vaan ne jäävät paikalleen tiivisteen sekaan. Vartiokylän koulun rakentamisessa on käytetty Toja-levyjä, jotka ovat 60-lukulaista puukuitueristettä.

Rantanen vetoaa asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan paras tapa torjua mikrobikasvustoa olisi purkaa eristeet ja rakentaa tilalle uudet. Proseduuri on kuitenkin vaivalloinen ja kallis, koska se vaatisi rakenteiden perusteellista purkamista.

– Sama tiivistys on nyt tehty kahdesti kymmenen vuoden välein, mutta lopputulokset eivät ole tyydyttäneet. Sisäilmasta aiheutuva sairastelu on jatkunut, ja luokat ovat joutuneet omista tiloistaan muualle, kuten käytäville tai jumppasaleihin. Se häiritsee opetusta, Rantanen sanoo.

Päätös peruskorjauksesta tuli myöhään

Vartiokylän koulun väistötilat ovat myös suhteellisen kaukana. Kirsi Rantanen kertoo, että niin ikään peruskorjauksessa olevien Puotilan ja Myllypuron ala-asteiden parakit nousevat noin kilometrin säteelle kouluista.

Miksi vartiokyläläiset sitten joutuivat Malmille? Kuka päättää väistötilojen sijoittamisesta, ja millä perustein?

– Väistöpaviljonkien hankinta osoittautui aikataulusyistä mahdottomaksi, koska tilat tarvitaan jo syyslukukaudella, vastaa Anna Keskinen Helsingin kaupungilta.

Muitakin ulkopuolisia kohteita oli Keskisen mukaan kartoitettu, mutta monet niistä sijaitsivat Malmiakin kauempana.

– Lisäksi kyseessä on vain tilapäisratkaisu: kevätlukukaudeksi koulu siirtyy paviljonkeihin lähemmäs Vartiokylää.

Kevään parakkeja on suunniteltu Kontulan ala-asteelle.