Sisäilman terveysvaikutuksiin liittyvät huolet ovat vähentyneet viime vuosina, selviää Kansallisesta sisäilmakartoituksesta.
Vuonna 2018 tehdyssä kartoituksessa sisäilman terveysvaikutuksista oli erittäin huolestuneita noin 46 prosenttia vastaajista. Nyt erittäin huolestuneiden osuus oli pudonnut noin 27 prosenttiin.
Lisäksi havaittiin muutoksia monissa muissa käsityksissä sisäilman terveysvaikutuksista ja sisäilmaan liittyvässä oireilussa.
– Havaittu positiivinen kehitys on ohjelman tavoitteiden mukaista. Vaikka Suomessa useimpien sisäilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat keskimäärin alhaisemmat kuin muualla Euroopassa, on sisäilmaan liittyvä huoli ollut meillä poikkeuksellisen yleistä. Nyt huoli on vähentynyt ja myös väestön muut käsitykset sisäilman terveysvaikutuksista lähenevät tutkittua tietoa, THL:n ja Helsingin yliopiston professori Juha Pekkanen sanoo tiedotteessa.
Oireilu työpaikan sisäilmasta laskenut
Työpaikan sisäilmasta johtuvasta oireilua kertoneiden osuus oli laskenut viisi prosenttiyksikköä edellisestä kartoituksesta. Tuoreimmassa kyselyssä 16 prosenttia vastaajista kertoi saavansa oireita työpaikan sisäilmasta. Yhä useampi vastaaja piti työpaikkansa sisäilmaa hyvänä.
Kartoituksesta tutkittiin suomalaisten sisäympäristöön liittyviä riskikäsityksiä ja sisäilmaan liitettyjen haittojen yleisyyttä.
Kartoitus tehtiin vuonna 2022 satunnaisesti valituille 25–64-vuotiaille, ja siihen vastasi reilut 1 600 ihmistä. Tuoreimman kartoituksen tuloksia verrattiin vuonna 2018 tehtyyn vastaavaan kyselyyn.
Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman tavoitteena on edistää terveyttä ja hyvinvointia vähentämällä sisäympäristöön liittyviä haittoja Suomessa. Ohjelmaa koordinoi THL, ja työhön osallistuvat aktiivisesti Työterveyslaitos, Filha ry, Hengitysliitto, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto sekä Sisäilmayhdistys ry.