Suomen luonnosta löytyy syötävien marjojen lisäksi myrkyllisiä lajeja, jotka satunnaisenkin marjastajan kannattaa opetella tunnistamaan – ja opettaa myös lapsille.
Kielo
Suomen kansalliskukka kielo on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Kaikki kasvin osat ovat syötyinä myrkyllisiä. Muutaman marjan syönti lähinnä ärsyttää vatsaa, mutta suuri määrä voi johtaa vakaviin myrkytysoireisiin. Suuren määrän syöneelle on annettava lääkehiiltä, joka estää myrkyn imeytymisen vatsalaukussa, ja hakeuduttava lääkäriin, mikäli oireet jatkuvat.
Jos upotus ei toimi, katso kuva täältä
Tunnusmerkit: 15–25 cm korkea. Kaksi pitkäruotista lehteä, jotka tyvestä tuppimaisia. Valkoinen, kellomainen kukka, joka tuoksuu voimakkaasti. Marjat ovat ensin vihreät, sitten keltaiset ja kypsinä oranssit.
Kalliokielo
Myrkyllistä kalliokieloa esiintyy vain Etelä-Suomessa, ja se on harvinaisempi pohjoisemmassa. Pienen marjamäärän syöminen aiheuttaa harvoin oireita, mutta Suomessa tunnetaan ainakin yksi kuolemaan johtanut tapaus.
Jos upotus ei toimi, katso kuva täältä
Tunnusmerkit: Korkeus 20–40 cm. Haaraton varsi, jossa kahtena rivinä lehtiä. Kukka kellomainen, torvimainen, valkoinen-vihertävä. Kukat roikkuvat alaspäin 1–2 kappaleen rykelmissä. Marjat aluksi vihreitä, mutta kypsyttyään sinimustia ja vahapeitteisiä.
Oravanmarja
Oravanmarjaa kasvaa koko Suomessa, mutta se harvinaistuu Rovaniemen pohjoispuolella. Syksyllä kypsyvät tummanpunaiset marjat ovat lievästi myrkyllisiä. Syötynä ne aiheuttaa mahan ärsytysoireita. Marjoja vähän syöneelle annettava puoli lasillista juotavaa, yli kymmenen marjaa syöneelle lääkehiiltä.
Jos upotus ei toimi, katso kuva täältä
Tunnusmerkit: Korkeus 5–20 cm. Varsi yläosasta lyhytkarvainen. 2–4 melko sydämenmallista lehteä. Valkoinen kukinto tiheähkö, 8–20-kukkainen terttu varren latvassa. Marja raakana vihreä ja punapilkullinen, kypsänä tummanpunainen.
Punakoiso
Punakoiso on yleinen Etelä-Suomessa ja rannikkoalueilla. Koko kasvi on myrkyllinen. Punakoison marja on aluksi vihreä, sitten kellanpunainen ja kypsänä punainen ja pitkä. Marjojen syöminen aiheuttaa usein vain lieviä oireita, kuten karvaan maun suuhun, mahaoireita ja päänsärkyä. Enintään viiden marjan syöminen ei vaadi erityistä hoitoa, enemmän syöneelle on annettava lääkehiiltä.
Jos upotus ei toimi, katso kuva täältä
Tunnusmerkit: Korkeus 20–200 cm. Tumman sinipunaiset kukat, joissa viisi terälehteä. Kiiltävän punainen ja n. 10 mm pitkä marja, malliltaan pitkulainen tai munanmuotoinen.
Näsiä
Näsiää kasvaa melkein koko maassa. Koko kasvi on myrkyllinen. Varren pureminen tai muutaman marjan syöminen voi aiheuttaa pahaa makua suussa tai voimakasta suun, kielen ja nielun polttelua. Tyypillisiä oireita ovat myös pahoinvointi, mahakipu ja ripuli.
Jos upotus ei toimi, katso kuva täältä
Tunnusmerkit: Pystyhaarainen pensas, korkeus 0,5–1 m. Vaaleanpunaiset tai sinipunaiset kukinnot (harvoin valkoiset) 2–4 kukan rykelminä pystyssä varressa. Marjat kiiltävän punaisia, rykelmänä.
Terttuselja
Terttuselja on yleinen Etelä-Suomessa, ja tavallinen Oulun korkeudelle asti. Kasvi on lievästi myrkyllinen, mutta pienen marjamäärän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.
Jos upotus ei toimi, katso kuva täältä
Tunnusmerkit: Haarainen pensas, korkeus 2–4 m. Kukintona tiheä terttu. Kukat ovat nuppuvaiheessa punertavia ja myöhemmin vihertävän- tai kellanvalkoisia. Pienet punaiset marjat rykelmissä.
Lehtokuusama
Lehtokuusamaa esiintyy yleisenä Hämeessä ja Ahvenanmaalla, ja se on harvinaisempi Etelä- ja Keski-Suomessa. Pienen marjamäärän syöminen aiheuttaa vain harvoin oireita.
Jos upotus ei toimi, katso kuva täältä
Tunnusmerkit: 1–2 m korkea pensas. Kellanvalkoinen, huulimainen, melko pieni kukka. Marjat nystykarvaisia, tummanpunaisia ja kiiltäviä, sekä maultaan kitkeriä.
Korpipaatsama
Korpipaatsamaa esiintyy yleisesti Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa. Lapissa harvinainen. Kasvin kaikki osat ovat lievästi myrkyllisiä, mutta pienen marjamäärän syöminen ei yleensä aiheuta oireita.
Jos upotus ei toimi, katso kuva täältä
Tunnusmerkit: 2–6 m korkea pensas. Kukinto valkoinen-vihertävänvalkoinen 2–6 kukan viuhka. Marja ensin vihreä, sitten punainen ja kypsänä kiiltävä mustanvioletti.
Sudenmarja
Sudenmarjaa esiintyy koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Marja on myrkyllinen, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.
Jos upotus ei toimi, katso kuva täältä
Tunnusmerkit: 15–35 cm korkea, varsi haaraton. Hieman pahanhajuinen. Kellanvihreät kukat yksittäin varren varassa. Sinimusta, vahapeitteinen marja on 1–2 cm leveä.
Konnanmarjat
Suomessa esiintyy kahta konnanmarjalajia. Tavallisempi on mustakonnanmarja, jota esiintyy suuressa osassa maata. Punakonnanmarjaa tavataan taas enemmän idässä ja pohjoisessa. Molemmat marjalajit ovat myrkyllisiä, mutta pienenä määränä syötynä harvoin oireita aiheuttavia.
Tunnusmerkit: Mustakonnanmarjan korkeus 20–70 cm. Kukinto tiheä, pysty terttu, joka on väriltään valkoinen. Tuoksuu hennosti. Marja munanmuotoinen, raakana vihreä ja kypsänä musta.
Jos upotus ei toimi, katso kuva täältä
Punakonnanmarjalla on hennommat lehdet ja sen kukka on tuoksuton. Marja on mustakonnanmarjaa pienempi, ja kypsänä punainen.
Lähteet: luontoon.fi, luontoportti.fi